Puola’n päätös muuttaa Kaliningrad’in nimeä virallisissa asiakirjoissa on herättänyt keskustelua ja vastustusta Venäjän puolelta. Reuters’in mukaan Kreml’in edustajat ovat pitäneet päätöstä “vihamielisenä tekona”. Kaliningradin historia on monimutkainen, sillä alue on vaihtanut omistajaa useaan otteeseen.
Kaliningrad kuului ennen toista maailmansotaa Saksa’lle, jolloin kaupunki tunnettiin saksalaisella nimellä Königsberg. Sodan jälkeen Neuvostoliitto valloitti alueen ja kaupunki nimettiin uudelleen Neuvostoliiton johtajana toimineen Mihail Kalininin mukaan. Kaliningradin alue on nykyään Venäjän enklaavi, jolla ei ole suoraa maayhteyttä Venäjälle. Alueen rajanaapurit ovat Liettua ja Puola.
Puolan mukaan Kalininin nimi muistuttaa hänen osallisuudestaan Katynin joukkomurhaan vuonna 1940. Neuvostoliiton salainen poliisi teloitti tuolloin tuhansia puolalaisupseereita. Puola ilmoitti tiistaina, että se kutsuu jatkossa Kaliningradia nimellä Krolewiec, jolla se tunnettiin Puolan kuningaskunnan aikana 1400–1500-luvuilla.
Puolan nimistölautakunta perusteli päätöstään sillä, että nykyinen venäläisnimi on keinotekoinen eikä liity millään tavalla itse kaupunkiin tai alueeseen. Kremlin tiedottajan Dmitri Peskov’in mukaan Puolan päätös on “hulluuden rajamailla”. Hän syytti Puolaa siitä, että maa ajoittain lipsuu hulluuden ja vihan tielle suhtautumisessaan venäläisiin.
Kaliningradin alueella sijaitsee Venäjälle tärkeitä sotilas- ja laivastotukikohtia. Alue on myös merkittävä kaupan ja matkailun keskus. Puolan päätös Kaliningradin nimen muuttamisesta herättää kuitenkin kysymyksiä siitä, miten Venäjä suhtautuu tähän päätökseen ja millaisia vaikutuksia sillä on maiden välisiin suhteisiin tulevaisuudessa.