Ukrainan päätös luopua ydinaseistaan herättää yhä keskustelua
Kun Ukrainan Neuvostoliiton sosialistinen tasavalta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen heinäkuussa 1990, ydinaseista hankkiutuminen eroon oli yksi sen tärkeimmistä tavoitteista. Ukraina oli kärsinyt valtavasti vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta, ja maan itsenäisyyspyrkimyksiä kannattavat poliittiset eliitit tiesivät, ettei Ukraina voisi koskaan olla täysin riippumaton, jos Moskovan kontrolloimat ydinaseet olivat sen alueella.
Volodymyr Vasylenko, kansalaisliikkeen Rukhin jäsen ja Ukrainan itsenäisyysjulistuksen laatijoista, totesi tuolloin, että “ydinasevaltiona (Ukraina) ei voisi saavuttaa täyttä itsenäisyyttä”.
Vuoden kuluttua Ukraina oli vastasyntynyt valtio ja samalla maailman kolmanneksi suurin ydinasearsenaalin omistaja, johon kuului yli 5 000 strategista ja taktista asetta.
Kysymys ei ollut enää siitä, että Ukrainasta tulisi ydinaseeton ja puolueeton valtio päästäkseen eroon Neuvostoliiton joukoista, mukaan lukien ydinaseet, Neuvostoliiton Ukrainan alueelta. Kysymys oli nyt siitä, pitäisikö Ukrainan itsenäisenä maana luopua ydinaseistaan ja jos kyllä, niin millä kustannuksella.
Vuodesta 1991 Ukraina aloitti diplomaattiset suhteet lännen ja Venäjän kanssa, mikä johti Ukrainan allekirjoittamaan ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen (NPT) ja Budapestin muistion, joka takasi Ukrainalle turvatakuut vastineeksi ydinaseiden siirtämisestä Venäjälle.
Venäjän hyökätessä Ukrainaan vuonna 2014 ja rikkoessa räikeästi muistiota, monet ovat ihmetelleet, tehtikö Ukraina kohtalokkaan virheen luopuessaan ydinaseistaan ja oliko länsi tehnyt väärin vaatiessaan tätä tekemään niin.
Ei ole yksimielisyyttä siitä, oliko Ukrainan ydinaseriisunta virhe. Jotkut ovat väittäneet, että Ukraina olisi voinut saada enemmän kuin heikkoja turvatakuuja länneltä, kun taas toiset ovat ylistäneet Ukrainan ydinaseriisuntaa voitoksi ydinaseiden leviämisen estämiselle.
Mitkä tekijät johtivat Ukrainan päätökseen luopua ydinaseistaan?
Ukrainalla oli useita syitä päättää lopulta luopua ydinasearsenaalistaan: tarve taloudelliselle avulle länneltä talouskriisin aikana, uuden valtion legitimiteetin vahvistaminen maailmannäyttämöllä, pelko Venäjän vastatoimista, tekniset ongelmat ydinaseiden hallinnassa ja kontrolloinnissa omalla alueella sekä turvatakuut.
Vuoteen 1993 mennessä inflaatio Ukrainassa oli yli 10 000 % ja tuotanto oli laskenut jopa 50 % vuodesta 1990 lähtien eri arvioiden mukaan. Budjettivaje oli 20 % BKT:sta ja Ukrainan maksutaseen alijäämä oli yli 3 miljardia dollaria.
Yhdysvallat ei halunnut nähdä vuosikymmenien työn menevän hukkaan Neuvostoliiton kanssa tehdyn ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan yhteistyön jälkeen. Ukraina tarvitsi kipeästi taloudellista apua, jota Yhdysvallat oli valmis tarjoamaan vaihdossa Ukrainan ydinaseiden luovuttamiselle. Vuoteen 1994 mennessä Ukrainasta oli tullut kolmanneksi suurin Yhdysvaltain ulkomaanapua saava maa. Ukrainan valtio etsi myös tunnustusta maailman yhteisöltä vastasyntyneenä itsenäisenä maana. Vakavasti sitoutuminen ydinaseriisuntaan ja ydinaseiden leviämisen estämiseen antoi Ukrainalle pääsyn korkean tason länsimaisten virkamiesten luo ja nosti sen asemaa maailmannäyttämöllä. Kieltäytyminen noudattamasta ydinaseiden leviämisen estämistä koskevaa kansainvälistä järjestystä olisi voinut eristää Ukrainan tarpeen hetkellä.
Sitten oli vielä ongelma Venäjän kanssa, joka ei ollut juurikaan innostunut itsenäisen Ukrainan ilmestymisestä. Monet Ukrainan alueella olevien ydinaseiden valvonnasta oli Moskovan käsissä. Aseiden luovuttamisen kieltäminen olisi voinut aiheuttaa konfrontaation Venäjän kanssa, jota kaikki osapuolet yrittivät välttää.
Lopulta se oli Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Venäjän antamat turvatakuut Budapestin muistiossa, jotka antoivat viimeisen sysäyksen Ukrainalle allekirjoittaa NPT ja suostua sallimaan ydinaseidensa siirron Venäjälle.
Monet uskoivat ja jatkavat edelleen väittelemistä siitä, että muistiossa annetut turvatakuut eivät olleet paljon muuta kuin paperia. Toiset ovat väittäneet, että se, että kolme maailman supervaltiota suostui tarjoamaan turvatakuut Ukrainalle, antoi sille tarvitsemaansa uskottavuutta, kun jotkut kyseenalaistivat sen uuden valtion aseman.
Mitä Ukraina sai vastineeksi luopuessaan ydinaseistaan?
Ukraina pyysi ja sai (eri asteisesti) kolmenlaisia takuita vastineeksi ydinaseistaan: korvauksia ydinaseistaan ja niiden poistamisesta sekä turvatakuut.
Ensinnäkin, Ukrainan hallitus pyysi korvausta ydinaseiden ydinaseiden korkeasti rikastetusta uraanista, jota voitaisiin käyttää polttoaineena ydinreaktoreissa, ja se sai korvauksen Venäjältä.
Toiseksi, Ukraina halusi taloudellista apua kansainvälisen matkustajalentokoneidensa, ICBM-siilojensa ja pommittajiensa poistamiseen, mikä oli lähes mahdotonta Ukrainalle kattaa kustannukset tuohon aikaan taloustilanteen vuoksi. Yhdysvallat suostui rahoittamaan niiden poistamisen. Viimeiseksi Ukraina pyysi turvatakuuja suojellakseen turvallisuuttaan ydinaseista luopumisen vastineeksi. Se sai turvatakuut Budapestin muistiossa, joka allekirjoitettiin vuonna 1994 ja jossa sitouduttiin “pidättäytymään uhkaamasta tai käyttämästä voimaa Ukrainan alueellista koskemattomuutta tai poliittista itsenäisyyttä vastaan”.
Allekirjoittajat “vahvistivat sitoutumuksensa” “kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja nykyisiä rajoja” ja sopivat, että jos hyökkäystä tapahtuisi, allekirjoittajat pyrkisivät välittömästi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston toimiin Ukrainan auttamiseksi.
Kiova toivoi saavansa oikeudellisesti sitovia takuita, jotka edistäisivät muodollista sopimusta, jonka Yhdysvaltain senaatti hyväksyisi, sen sijaan että lopullisessa muistiossa olisi pelkkiä takuita. Sillä hetkellä Yhdysvaltain virkamiehet totesivat, ettei Washington ollut valmis tarjoamaan tällaisia takuita Ukrainalle.
Oliko ydinaseista luopuminen virhe?
Venäjän sodan tragedia on saanut jotkut ihmettelemään, eikö Ukraina tehnyt kohtalokasta virhettä luopuessaan ydinaseistaan itsenäistymisen jälkeen. On vaikea kuvitella, että Venäjä olisi hyökännyt, jos Ukrainalla olisi ollut ydinaseita, jotkut väittävät. Ydinaseiden läsnäolo olisi antanut Ukrainalle suuremman turvallisuudentunteen ja estänyt Venäjää käyttämästä sotilaallista voimaa.
Toiset väittävät kuitenkin, että Ukraina olisi ollut heikossa asemassa ydinaseiden kanssa, koska niiden hallinta ja ylläpito olisivat olleet vaikeita ja kalliita. Lisäksi ydinaseet olisivat saattaneet johtaa entistä jännittyneempään suhteeseen Venäjän kanssa, joka ei olisi hyväksi Ukrainalle pitkällä aikavälillä.
Kysymys siitä, oliko ydinaseista luopuminen virhe vai ei, on edelleen kiistanalainen. On monia tekijöitä, jotka on otettava huomioon, ja erilaiset näkökulmat vaikuttavat mielipiteisiin tästä asiasta.