Eilen yhteensä 77753 latausta

Kirjaudu

Etusivu >

“Kehitysvammaisten ihmisoikeudet Suomessa – haasteet ja kehityskohteet”

07.05.2024 08:10

Lukuaika: 2 minuuttia
Kehitysvammaisuus on vaikea ja monimuotoinen käsite, joka määritellään yleisesti henkilön toimintakyvyssä ja oppimisessa esiintyvien pulmien kautta. Kehitysvammaisuus voi olla synnynnäistä tai se voi johtua myöhemmin elämässä tapahtuneista aivovaurioista tai sairauksista. Suomessa arvioidaan olevan noin 50 000 kehitysvammaista ihmistä, ja heidän ihmisoikeuksiensa huomioiminen ja toteutuminen on edelleen ajankohtainen ja tärkeä kysymys.

YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa todetaan, että kaikilla ihmisillä on samat perusoikeudet ja vapaudet, riippumatta heidän fyysisestä tai psyykkisestä tilanteestaan. Kehitysvammaisten ihmisten ihmisoikeuksien turvaaminen ja edistäminen on siis tärkeä osa ihmisoikeuksien yleistä toteutumista.

Suomessa kehitysvammaisten ihmisten oikeudet ovat turvattu perustuslailla ja useilla laeilla, kuten kehitysvammalaki, vammaispalvelulaki ja tasa-arvolaki. Lisäksi Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vuonna 2016. Yleissopimuksen tavoitteena on edistää, suojella ja turvata kaikkien vammaisten ihmisten oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintoihin tasavertaisesti muiden kanssa.

Vaikka Suomessa on tehty paljon kehitysvammaisten ihmisoikeuksien eteen, on silti olemassa haasteita ja kehityskohteita. Erityisesti haasteita esiintyy kehitysvammaisten ihmisten osallisuudessa ja yhdenvertaisessa kohtelussa yhteiskunnassa.

Yksi suurimmista haasteista on kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden puute yhteiskunnassa. Monet kehitysvammaiset joutuvat kohtaamaan esteitä, jotka estävät heitä osallistumasta esimerkiksi työelämään tai harrastustoimintaan. Tämä voi johtua esimerkiksi koulutuksen tai työpaikkojen puutteesta, ylimääräisistä palveluista aiheutuvasta taloudellisesta taakasta tai asenteista, jotka estävät kehitysvammaisia ihmisiä osallistumasta yhteiskunnan toimintoihin.

Lisäksi kehitysvammaiset ihmiset kohtaavat edelleen usein syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua. Heidän mahdollisuutensa saada koulutusta, työtä tai asuntoa ovat usein huonommat kuin muilla. Myös asenteet ja ennakkoluulot voivat vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun ja osallistumiseen yhteiskunnassa.

Toinen kehityskohde on kehitysvammaisten henkilöiden tukipalveluiden saatavuus ja laatu. Monille kehitysvammaisille ihmisille tarvittava apu ja tuki eivät ole riittäviä tai sopivia heidän tarpeidensa ja toiveidensa mukaan. Tämä voi johtua resurssipulasta tai siitä, että palveluiden järjestämisessä ei aina oteta huomioon yksilöllisiä tarpeita ja toiveita.

Kolmas kehityskohde liittyy tiedon saantiin ja viestintään kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Kehitysvammaisten henkilöiden on vaikeampi saada tietoa ja osallistua päätöksentekoon, koska heidän kommunikointitaitonsa ja tiedonkäsittelykykynsä on usein heikentynyt. Tämä vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin.

Näiden haasteiden ja kehityskohteiden ratkaiseminen vaatii yhteistyötä eri yhteiskunnan toimijoiden välillä. On tärkeää, että viranomaiset, asiantuntijat ja kehitysvammaiset ihmiset sekä heidän läheisensä työskentelevät yhdessä ratkaisemaan näitä ongelmia ja edistämään kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Kehitysvammaisten ihmisoikeuksien puolustaminen ja edistäminen vaatii myös asenteiden muutosta ja tiedon lisäämistä. Tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua ja valistusta, joka vähentää ennakkoluuloja ja tukee kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja osallistumista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kehitysvammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa on edelleen haasteellista ja vaatii jatkuvaa työtä ja parannuksia. Tulevaisuudessa on tärkeää panostaa entistä enemmän kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen, sekä vahvistaa heidän oikeuttaan saada tarpeisiinsa sopivaa apua ja tukea. Samalla on ratkaisevan tärkeää vaikuttaa yhteiskunnan asenteisiin ja edistää kehitysvammaisten ihmisten osallistumista ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin. Tämä luo pohjan kehitysvammaisten ihmisten täysipainoiselle osallistumiselle yhteiskuntaan ja yhdenvertaiseen kohteluun.

© 2024 Juho Saastamoinen .FI - Kaikki oikeudet pidätetään. Välimuistiversio: 2024/07/16 02:50:14