Lukuaika: 2 minuuttia
Kehitysapu on yksi keino auttaa maailman köyhimpiä maita ja parantaa niiden elinoloja. Se tarkoittaa taloudellista, teknistä ja inhimillistä tukea, jonka teollisuusmaat antavat kehitysmaille. Kehitysapuun käytetyt resurssit tulevat yleensä hallitusten tai kansainvälisten järjestöjen rahoituksesta, ja niitä ohjataan tarkasti esimerkiksi taloudellisen kehityksen, terveydenhuollon ja koulutuksen edistämiseen.

YK:n vuonna 2000 asettama Millenium-tavoite, jonka mukaan äärimmäinen köyhyys on puolitettava vuoteen 2015 mennessä, toimi alkusysäyksenä kansainväliselle kehitysavulle. Tavoitteen saavuttamiseksi maailman johtavat maat sitoutuivat lisäämään kehitysapuaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteestaan. Vaikka jotkut maat eivät ole pystyneet täyttämään tätä tavoitetta, on kehitysavun määrä maailmassa silti kasvanut.

Kehitysavulla on monia eri muotoja, kuten humanitaarinen apu konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreille sekä pitkän tähtäimen taloudellinen tuki. Se voi kohdistua esimerkiksi köyhyyden vähentämiseen, koulutuksen ja terveydenhuollon edistämiseen, infrastruktuurin rakentamiseen ja maatalousalan kehittämiseen.

Monilla mailla kehitysapu on ollut keskeinen osa talouskasvua ja köyhyyden vähentämistä. Esimerkiksi Etelä-Korean, Thaimaan ja Kiinan nousu maailman talousmahdeiksi on osittain perustunut vastaanotettuun kehitysapuun. Kehitysavun myötä on pystytty parantamaan monien maiden terveydenhoitoa ja ravitsemustilannetta, mikä on puolestaan lisännyt työkykyisiä ihmisiä ja talouskasvua.

Lisäksi kehitysavulla on vaikutuksia myös ihmisoikeuksiin ja demokratiaan. Se voi auttaa luomaan oikeudenmukaisempia ja reilumpia yhteiskuntia esimerkiksi tukemalla ihmisten perusoikeuksia ja osallisuutta. Tällä tavoin kehitysapu voi toimia myös rauhan ja vakauden edistäjänä.

Kehitysavun tehokkuus on kuitenkin noussut keskusteluun sen jälkeen, kun on huomattu sen usein olevan sidoksissa vastaanottajamaiden poliittiseen tilanteeseen ja hallitusten korruptioon. Tämä on johtanut siihen, että osa avustuksista ei pääse perille asti tai ne eivät saavuta tarkoitettuja kohteita. Tämän vuoksi on tärkeää, että kehitysapu kanavoidaan oikeille tahoille ja sen käytöstä on hyvä olla avoin ja läpinäkyvä keskustelu.

Kehitysavun vaikutuksia on myös vaikea mitata. Tästä syystä sen on sanottu olevan vain lyhytaikainen ratkaisu, eikä se yksinään pysty poistamaan köyhyyttä tai edistämään kehitystä. Tärkeämpiä ovatkin kehitysmaiden omat toimet, kuten kestävä taloudellinen kasvu, korruptiota vastaan taistelu ja koulutukseen ja terveydenhuoltoon sijoittaminen.

Kehitysavun tehokkuutta onkin pyritty parantamaan muun muassa tukemalla pienempiä ja paikallisempia hankkeita sekä lisäämällä seurantaa ja arviointeja avun käytöstä. Lisäksi tärkeää olisi lisätä kehitysmaiden ja avunantajien välistä yhteistyötä ja ajatella avun antamista pitkäaikaisena prosessina sen sijaan, että se olisi vain nopea ratkaisu akuutteihin ongelmiin.

Kaiken kaikkiaan kehitysapu on edelleen tärkeä tapa auttaa maailman köyhimpiä ja edistää kehitystä. Sen merkitystä ei voi vähätellä, mutta samalla sen toteuttamisen haasteisiin ja oikeaan suuntaan ohjaamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Tehokkaasti kohdistettuna ja vastaanottajamaiden omien toimien tukemana kehitysapu voi olla ratkaiseva tekijä köyhyyden vähentämisessä ja hyvinvoinnin lisäämisessä maailmassa.

armeija demokratia energia EU Finland hallitus historia ihmisoikeudet Ilmastonmuutos kierrätys Kiina korruptio koulutus Kreml kuolema lapsi Luonto maailma media Moskova NATO Neuvostoliitto Pietari poliisi politiikka Presidentti propaganda Putin Raha Rauha ruoka Ruotsi sisällissota SOTA Suomi sähkö talous tekoäly terveys toimittaja turvallisuus Ukraina USA vaalit Venäjä video viranomaiset Wagner yhteiskunta Ympäristö