Lukuaika: 2 minuuttia
Kestävä kehitys on ajattelutapa, jossa ympäristön, talouden ja sosiaalisen hyvinvoinnin tarpeet pyritään tasapainottamaan niin, että niiden turvaamiseen riittää resursseja myös tuleville sukupolville. Suomessa kestävä kehitys on ollut jo pitkään keskeinen tavoite, ja se näkyy muun muassa hallituksen politiikassa ja yritysten toiminnassa.

Ympäristönsuojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat olleet aiheina esillä Suomessa jo 1970-luvulta lähtien. Tällöin maahan perustettiin ensimmäisiä ympäristönsuojeluun keskittyviä virastoja ja oltiin huolissaan muun muassa metsien hakkuista ja veden pilaantumisesta. 1980-luvulla Suomessa määriteltiin ensimmäisen kerran käsite “kestävä kehitys” ja 1990-luvulla se vahvistettiin osaksi Suomen perustuslakia.

Taloudellinen kestävyys on yksi tärkeimmistä osa-alueista kestävässä kehityksessä. Suomessa talouden kestävyyttä pyritään edistämään muun muassa panostamalla tuottavaan ja innovatiiviseen tutkimukseen ja kehitykseen sekä parantamalla luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Lisäksi Suomessa on panostettu kestäviin energiamuotoihin ja pyritty vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Kestävä kehitys näkyy myös Suomen talouselämässä. Monet yritykset ottavat huomioon kestävän kehityksen periaatteet strategioissaan ja toiminnassaan. Esimerkiksi energian- ja vedenkulutuksen vähentäminen, jätehuollon tehostaminen ja ympäristövaikutusten minimointi ovat yleisiä keinoja pyrkiä kohti kestävämpää taloutta.

Myös julkisella sektorilla kestävä kehitys on tärkeä tavoite. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta on yksi hallituksen kärkihankkeista. Julkiset hankinnat ovat myös yksi keino edistää kestävää kehitystä, ja niitä pyritään tekemään ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottavia.

Kestävällä kehityksellä on monia vaikutuksia Suomen talouteen. Ympäristöä suojellen ja luonnonvaroja kestävästi käyttäen voidaan välttää esimerkiksi öljyn hinnan vaihteluiden vaikutukset talouteen. Lisäksi kestävä kehitys voi luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa Suomen kilpailukykyä globaalilla tasolla. Kestävän kehityksen huomioiminen myös edistää taloudellista vakautta ja turvallisuutta pitkällä aikavälillä.

Toisaalta muutos kohti kestävämpää taloutta voi vaikuttaa myös negatiivisesti. Esimerkiksi tiukentuvat ympäristönormit ja energiatehokkuusvaatimukset voivat nostaa yritysten kustannuksia ja siten heikentää niiden kilpailukykyä. Myös uusien, kestävien ratkaisujen kehittäminen vaatii investointeja ja voi tuoda yrityksille lyhyellä aikavälillä lisäkustannuksia.

Kestävä kehitys on kuitenkin välttämätön tavoite, jotta voimme taata hyvän elämän myös tuleville sukupolville. Suomen vahva sitoutuminen kestävään kehitykseen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on askel oikeaan suuntaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on Suomen ilmastolaki, jossa sitoudutaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistämään kestävää kehitystä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kestävä kehitys on tärkeä tavoite Suomessa ja sen vaikutukset talouteen ovat moninaiset. Kun ympäristöasiat, talous ja sosiaalinen hyvinvointi ovat tasapainossa, voimme luoda kestävää ja menestyvää tulevaisuutta niin itsellemme kuin seuraaville sukupolvillekin.

armeija demokratia energia EU Finland hallitus historia ihmisoikeudet Ilmastonmuutos kesä kierrätys Kiina korruptio koulutus Kreml kuolema lapsi Luonto maailma media Moskova NATO Neuvostoliitto Pietari poliisi politiikka Presidentti propaganda Putin Raha Rauha ruoka Ruotsi sisällissota SOTA Suomi sähkö talous tekoäly terveys toimittaja turvallisuus Ukraina USA Venäjä video viranomaiset Wagner yhteiskunta Ympäristö