Ensimmäiseksi on todettava, että me suomalaiset olemme todellisia innovaattoreita. Meidän kekseliäisyytemme ja teknologinen osaamisemme on lyönyt monet ulkomaalaiset ällikällä. Ei ole ihme, että meidät on tunnettu maailmalla Suomi-sata osaamisesta ja nerokkaasta kekseliäisyydestä.
Mutta palataanpa kestävään kehitykseen. Suomi on ottanut askeleita kohti kestävämpää tulevaisuutta jo pitkään. Olemme esimerkiksi vähentäneet hiilidioksidipäästöjä, lisänneet uusiutuvan energian käyttöä ja kannustaneet kierrätykseen. Voisi siis ajatella, että meillä ei ole enää paljonkaan opittavaa muilta mailta. Väärin ajateltu!
Suomi on toki edistynyt huomattavasti kestävän kehityksen saralla, mutta on olemassa maita, joissa ollaan vielä askeleen edellä meitä. Esimerkiksi Ruotsi on vahva haastaja kestävän kehityksen edistämisessä. He ovat panostaneet erityisesti uusiutuvaan energiaan ja liikenteen päästöjen vähentämiseen. He ovat myös kehittäneet edistyksellisiä kierrätysjärjestelmiä ja ekotehokkaita rakentamistapoja.
Saksassa puolestaan ollaan edelläkävijöitä uusiutuvan energian käytössä. He ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita uusiutuvan energian suhteen ja ovat onnistuneetkin saavuttamaan ne. Heillä on myös kehitetty älykkäitä verkkoratkaisuja, jotka parantavat energiatehokkuutta ja mahdollistavat sähkön jakelua uusiutuvista lähteistä.
Entäpä sitten Tanska? Heillä on maailman suurin tuulivoimakapasiteetti suhteutettuna väkilukuun. Tämän lisäksi he ovat panostaneet kestävään kaupunkisuunnitteluun ja pyrkineet vähentämään liikenteen päästöjä esimerkiksi pyöräilyä ja sähköautoja edistämällä.
Vaikka suomalaiset ovatkin hyviä innovoimaan, meidän ei pidä unohtaa, että muut maat voivat tarjota meille paljon oppia. Kaikissa näissä maissa on esimerkkejä kestävän kehityksen innovaatioista, joista voisimme ottaa mallia. Ja entäpä jos yhdistäisimme suomalaista kekseliäisyyttä ja muiden maiden hyviä käytäntöjä? Siitä voisi syntyä vaikka millaisia uusia kestävän kehityksen ratkaisuja!
Mutta ei pidä unohtaa myöskään sitä, että Suomi on itsekin keksinyt mahtavia kestävän kehityksen innovaatioita. Esimerkiksi kierrättäminen on meillä lähtenyt hyvin käyntiin ja olemme myös edelläkävijöitä uusiutuvan energian käytössä. Lisäksi esimerkiksi kestävä metsätalous ja ympäristöystävälliset rakentamistavat ovat saaneet paljon kiitosta maailmalla.
Nyt voimme siis todeta, että Suomi ei olekaan yksin maailman sylissä kestävän kehityksen saralla. Meillä on paljon annettavaa muille maille, mutta myös paljon opittavaa heiltä. Yhdistelemällä parhaita käytäntöjä ja innovoimalla uusia ratkaisuja, voimme olla vieläkin parempia kestävän kehityksen edistäjiä. Ehkäpä tulevaisuudessa Suomi ei enää vain tunneta huippuluokan teknologia- ja designosaamisestaan, vaan myös kestävän kehityksen pioneerina.
Lopuksi voimme vielä todeta, että meidän suomalaisten tulee olla ylpeitä siitä, mitä olemme jo saavuttaneet. Mutta emme saa myöskään jäädä tyytyväisinä nykytilanteeseen, vaan meidän tulee jatkuvasti pyrkiä parempaan ja oppia uusia innovatiivisia ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi. Jokaisesta maasta löytyy jotain, josta voimme ottaa oppia – siis avataan silmämme ja imetään tietoa kuin sieniä sateella!