Lukuaika: 2 minuuttia
Maailmanlaajuinen koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi myös Suomen talouteen. Talouden näkymät ovat muuttuneet täysin ja hallitus on joutunut tekemään nopeita ja suuria päätöksiä talouden tukemiseksi. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista nähdä myös positiivisia vaikutuksia ja uusia mahdollisuuksia.

Koronaviruksen leviäminen johti maaliskuussa 2020 julistettuun poikkeustilaan, jossa Suomi sulki rajansa ja aloitti merkittävät rajoitustoimet epidemian hallitsemiseksi. Tämä johti nopeasti talouden pysähtymiseen, kun monien yritysten toiminta estyi ja kuluttajat välttelivät liikkumista ja ostoksia.

Koronapandemia on vaikuttanut useisiin talouden sektoreihin, mutta erityisesti matkailu- ja ravintola-ala on kärsinyt merkittävästi. Myös teollisuustuotanto on laskenut ja ulkomaankaupan heiketessä vienti on laskenut. Työttömyys on noussut huomattavasti ja kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt.

Hallitus on kuitenkin tehnyt merkittäviä toimenpiteitä talouden tukemiseksi ja työttömyyden lievittämiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa yritystukipaketit, kotitalousvähennysten laajennus ja työllistämisen tuet. Lisäksi hallitus on jakanut suoria tukia erityisesti pahimmin kärsineille toimialoille, kuten matkailu- ja kulttuurialalle.

Näistä toimenpiteistä huolimatta talouden ennusteet ovat edelleen epävarmoja. OECD:n arvion mukaan Suomen talous supistuu vuonna 2020 noin 6 prosenttia, mutta ensi vuonna talouden ennustetaan toipuvan ja kasvavan noin 2,5 prosentin verran.

Tulevaisuudessa koronaviruksen vaikutukset talouteen voivat olla moninaiset. Toisaalta on mahdollista, että kuluttajien ja yritysten toiminta palautuu nopeasti normaaliksi, kun rajoituksia puretaan ja rokote saadaan käyttöön. Tällöin talouden kasvu voi olla nopeaa ja odotettua parempaa.

Toisaalta on myös mahdollista, että pandemian jälkihoito vaikuttaa talouteen pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi matkailualan toipuminen voi kestää pitkään ja uusien, kestävämpien toimintamallien löytäminen voi vaatia aikaa. Lisäksi on mahdollista, että koronapandemia voi edistää jo ennestään tapahtuvaa rakennemuutosta ja vaikuttaa pysyvästi esimerkiksi etätyön ja verkkokaupan yleistymiseen.

On myös huomattava, että osa talouteen kohdistuvista vaikutuksista voi olla positiivisia. Esimerkiksi digitalisaation kiihtyminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymisen voidaan nähdä edistävän taloudellista kehitystä pitkällä aikavälillä.

Koronapandemian tuomat haasteet ja mahdollisuudet ovat osoittaneet tarpeen joustavuudelle ja nopeille muutoksille niin yksilöiden kuin yritystenkin tasolla. Tulevaisuudessa näitä ominaisuuksia tarvitaan entistä enemmän, jotta Suomi selviytyy ja kehittyy koronaviruksen kaltaisten kriisien keskellä.

On myös tärkeää huomioida, että pandemia ei ole meitä pysäyttävä este, vaan se voi myös avata uusia mahdollisuuksia kehittää taloutta ja yhteiskuntaa kestävällä tavalla. Esimerkiksi koronaviruksesta selviytyminen voi vaatia investointeja esimerkiksi terveydenhuollon, bio- ja lääketieteellisen tutkimuksen ja kestävän teknologian osa-alueille.

Kaiken kaikkiaan talouden tulevaisuudennäkymät ovat siis edelleen epävarmoja ja riippuvaisia monista tekijöistä. On tärkeää, että hallitus jatkaa tukitoimia ja seuraa tilannetta tiiviisti myös tulevaisuudessa. Samalla on tärkeää luoda suunnitelmia ja ottaa oppia tästä kokemuksesta kehittääkseen Suomen taloutta kestävällä ja vahvalla pohjalla.

armeija demokratia energia EU Finland hallitus historia ihmisoikeudet Ilmastonmuutos kierrätys Kiina korruptio koulutus Kreml kuolema lapsi Luonto maailma media Moskova NATO Neuvostoliitto Pietari poliisi politiikka Presidentti propaganda Putin Raha Rauha ruoka Ruotsi sisällissota SOTA Suomi sähkö talous tekoäly terveys toimittaja turvallisuus Ukraina USA vaalit Venäjä video viranomaiset Wagner yhteiskunta Ympäristö