Lukuaika: 2 minuuttia
Joskus silloin ennen, kun metsät olivat täynnä karhun kokoisia pakastimia ja kaikilla oli oma lypsykarja takapihalla, suomalainen ruokakulttuuri oli aivan toisenlainen kuin nykyään. Ruoanlaitto perustui enemmänkin selviytymiseen kuin herkutteluun ja ruoanlaittoa ohjasi lähinnä se, mikä oli milläkin hetkellä saatavilla.

Ensimmäiset suomalaiset ruokapirtelöt olivatkin erittäin mielenkiintoisia yhdistelmiä vaatimattomista raaka-aineista. Esimerkiksi maaseudulla elävät suomalaiset kehittelevät taitavuudella “pakko syödä jotain”-aterioita, jos esimerkiksi lypsykarja sattuu olemaan liian tiukassa tai naapurin koira on syönyt kaikki muutkin vihannekset paitsi porkkanat.

Kehityksen myötä suomalaiset pääsivät tutustumaan uusiin makumaailmoihin, kun kaupoista alkoi löytyä joitakin eksoottisempia tuotteita. Ensimmäisenä suomalaisten makunystyröitä kutkuttelivat muoviset juustoviipaleet, jotka muistuttivat enemmänkin sulkapallonkokoista kumilätkää kuin juustoa. Myöhemmin tuli vielä jännittävämpää, kun mukaan tuotiin esimerkiksi tomaattiketsuppia, jossa oli tarpeeksi sokeria maistuakseen ihanalta, eikä vain jotain epämääräistä punasta mössöä.

Sota-aikana suomalaiset opettelivat myös säästämään ruokaa ja keksimään uusia, maukkaita ruokalajeja vähillä aineksilla. Kuka olisi uskonut, että jostain nevasta voi loihtia mielettömintä lettujen ja korvapuustien korviketta? Löysipä joku neropatti myös tavan käyttää viimeisiä jämäjauhoja papupataan, josta tuli suuri hitti varattomassa Suomessa.

Kuitenkin vasta muutaman vuosikymmenen jälkeen suomalainen ruokakulttuuri alkoi todellisesti kasvaa ja kehittyä. Ulkomaisten vaikutteiden myötä suomalainen ruoka sai lisää makua ja monipuolisuutta. Thaimaalainen kanakeitto, intialainen dahl ja japanilainen sushilautanen astuivat ravintoloiden ja kotikeittiöiden valikoimaan ja veivät suomalaiset uusiin herkullisiin kokemuksiin.

Nykyään suomalainen ruokakulttuuri on entistä monipuolisempaa ja kansainvälisempää. Suomalaiset ovat oppineet leipomaan croissantteja ja nauttimaan vegaaniruuasta. Ilmiöruokana on bataattiranskalaiset ja halloumijuusto. Ja muistanette varmasti sen ajan, kun oli vielä outoa syödä raakaa kalaa? Nyt sushia syödään kuin popcornia ja siihen saa valita minkä tahansa täytteen hauista hummeriin.

Kaikessa tässä kehityksessä on silti yksi asia, joka ei ole koskaan muuttunut – suomalainen leipä. Se on alati läsnä kaikissa ruokapöydissä ja maistuu aina yhtä hyvältä. Ja entä se rakas mökillä syöty perinneruoka, makkaraperunat? Niitä ei varmasti korvaa mikään maailman ruokalaji.

Suomalainen ruokakulttuuri on siis kulkenut pitkän matkan karhun pakastinpäivistä kansainvälisiin herkkuperseisiin. Mutta yksi asia on varma, suomalaisilla on edelleen kyky loihtia herkullisia aterioita yksinkertaisimmistakin raaka-aineista ja rakastaa ruokaa suurella sydämellä – ja vatsalla!

armeija demokratia energia EU Finland hallitus historia ihmisoikeudet Ilmastonmuutos kesä kierrätys Kiina korruptio koulutus Kreml kuolema lapsi Luonto maailma media Moskova NATO Neuvostoliitto Pietari poliisi politiikka Presidentti propaganda Putin Raha Rauha ruoka Ruotsi sisällissota SOTA Suomi sähkö talous tekoäly terveys toimittaja turvallisuus Ukraina USA Venäjä video viranomaiset Wagner yhteiskunta Ympäristö