Oletko Patriootti? Kirjaudu Patreon-tunnuksillasi tästä ja saat rahallesi vastinetta – Ei mainoksia, Kiitos!
(Tämä ei ole rahankeräys, maksaja saa rahalleen vastikkeen. Juho Saastamoinen maksaa verot tuloista Suomeen vuosittain.)

Lukuaika: 2 minuuttia
Viimeisen vuosisadan aikana Suomi ja Venäjä ovat olleet kuin kissa ja hiiri. Tai ehkä paremminkin kuin pienen pienen koiranpentu ja jättimäinen karhu. Naapuririidat ja rajakahinat ovat tainneet olla tuttuja jo Pähkinäsaaren rauhan ajoista lähtien, mutta onneksi välit ovat nykyään oikein lämpimät ja ystävälliset. Ainakin ulospäin.

Suomalaiset ja venäläiset ovat aina tuntuneet olevan kuin yö ja päivä. Suomalaiset ovat hiljaisia, ujon kohteliaita ja tarkkoja sääntöjen noudattajia. Venäläiset taas ovat äänekkäitä, tuttavallisia ja hieman huolettomampia sääntöjen suhteen. Yhteistä meillä on kuitenkin rakkaus saunomiseen, juhlimiseen ja hyvään ruokaan.

Suomessa venäläiset turistit herättävät aina ihmetystä. Heidän valtavat laulunlahjansa ja tanssitaitonsa saavat suomalaisetkin häpeämään omia tanssiaskeleitaan. Mutta meillä on sentään mämmi ja karjalanpiirakat, joista venäläiset eivät voi olla kateellisia!

Mutta käytännön asioista puhuminen on aina ollut hieman hankalaa. Suomalainen ja venäläinen kulttuuriero on kuin yö ja päivä. Suomessa asiat hoidetaan hiljaa ja vakavasti, mutta Venäjällä neuvottelut saattavat päättyä baarireissuun ja mafian pelkoon. Onneksi nykyään EU jakaa kulttuurieroja ja molemmat osapuolet oppivat ymmärtämään toisiaan. Tai ainakin yrittävät.

Toisinaan naapurin puuhissa joutuu naureskelemaan. Venäjä on suuri ja mahtava maa, mutta välillä se tuntuu ottavan itsensä hieman liian vakavasti. Esimerkiksi kuuluisa Krimin valtaus vuonna 2014 sai suomalaiset naapurimaan kapinoivien lasten tavoin pyörittelemään silmiään. Mutta tarvitseeko sitä nyt samantien mennä pois unionista ja maata tosissaan kaupunkien torilla laukausvalmiina?

Silti rakkaus naapuriin on lämmin ja aito. Venäjä ja sen suureellisuus ja historia ovat aina kiehtoneet meitä suomalaisia. Venäjällä taas suomalaisuuden viileästi hillitty mutta sisukas luonne on saanut ihailua osakseen. Ja hei, sotaan ei sentään mielellään kenenkään haluaisi joutua, vaikka Suomen historiassa onkin ollut useampi veljemme valtataistelussa mukana.

Lopulta naapuririidat ovat vain pieni osa koko suuresta kuvasta. Onhan meillä molemmilla niin paljon yhteistä: pohjoisen luonnon kauneus, äärettömän iso vodka-tarjonta sekä se, että molemmat osapuolet rakastavat laulamista vaikka venäläisten tapaan autoissa tai käynnissä olevilla moottoripyörillä. Naapurit saattavat olla kuin sokeri ja valkosuklaa, mutta aina on kuitenkin kiva sopia ja pitää hauskaa yhdessä. Eikä kai sitä parempaa naapuria voisi toivoa.

armeija demokratia energia EU Finland hallitus historia ihmisoikeudet Ilmastonmuutos kesä kierrätys Kiina korruptio koulutus Kreml kuolema lapsi Luonto maailma media Moskova NATO Neuvostoliitto Pietari poliisi politiikka Presidentti propaganda Putin Raha Rauha ruoka Ruotsi sisällissota SOTA Suomi sähkö talous tekoäly terveys toimittaja turvallisuus Ukraina USA Venäjä video viranomaiset Wagner yhteiskunta Ympäristö