Lukuaika: 2 minuuttia
Suomessa on useita asioita, jotka toimivat moitteettomasti ja ylpeydenaiheena suomalaisille. Yksi näistä on maamme koulutusjärjestelmä. Suomalaiset koulut ovat keränneet kiitosta ympäri maailmaa ja ansaitusti. Mutta eihän mikään järjestelmä ole täydellinen, joten tälläkin alueella on aina parantamisen varaa. Otetaan siis kynä käteen ja pyöräytetään koulutusjärjestelmän vahvuudet ja kehityskohteet vitsikkääseen muotoon!

Kouluperinteen juuret juontavat aina muinaiseen Suomeen saakka. Jo muinaiset suomalaiset paimensivat lampaitaan lukutaidottomanakin, joten koulutuksen tarve on ollut kirkkaana mielessä jo ammoisista ajoista asti. Nykyään suomalaiset lapset paimentavat lähinnä leikkikoulukamujaan, mutta koulutusjärjestelmämme menee edelleen vahvana eteenpäin.

Suomalaiset opettajat ovat suuri aarre koulutusjärjestelmämme kruunussa. He ovat kuin timanttisia aivopatsaita: he osaavat ohjata oppilaita oikeaan suuntaan, loistavat himmeilemättä ja ovat aina virheettömiä – paitsi ehkä aamupala-aikoina, silloin hekin kaipaavat kahvia ennen kuin ovat täysin hereillä. Suomalainen opettaja on kuin Joulupukki, mutta ilman lahjasäkkiä – tai no, ehkä he jakavat sentään tärkeitä tietotaitoja lahjakkailla oppilailleen.

Koulujen sisäilmasta on puhuttu viime vuosina paljon. Suomalaiset koulut ovat niin hyvin lämmitettyjä, että ilman sisätiloja vietetään enemmän kuin koskaan aiemmin. Koulujen tuoksu on sekoitus kielon ja vanhan tuolin aromia – ehdottomasti parempi kuin mikään hajuneutraali desinfiointiaine! Ja mitäpä olisikaan koulupäivä ilman välituntien liikuntarientoja! Suomalaiset nuoret juoksevat ja kiipeilevät kuin villit karhut, eivätkä muuta vauhtia unelmistaan hitaammiksi edes istumaleikeissä.

Puhuttaessa vahvuuksista, ei voi unohtaa suomalaisten oppilaiden osaamista. Suomalaiset lapset ovat kuin sieniä – he imevät oppia kuin vuosi satais! He ovat valmiita oppimaan kieltä ja monta muuta taitoa, mutta yksiliikkeisyyden vuoksi, he saattavat silloin tällöin unohtaa, että luokkassa muitakin ihmisiä on. Mutta ei se mitään, sillä harjoitus tekee mestarin ja suomalaiset lapset tulevat mestareiksi vielä monessa asiassa.

Kun puhutaan kehityskohteista, on yksi asia ylitse muiden – opiskelukypsyys! Suomalaiset nuoret ovat kuin keväinen taikinapallo: he vielä kypsyvät ja kasvavat vauhdilla ja osa työkaluista on vielä kotona unohtunut. Tämä ei kuitenkaan ole mikään ihme, sillä kuka voi olla samalla sekunnilla aikuinen ja nuori? Onneksi meillä on aikaa ja mahdollisuus kehittyä ja kypsyä kiireettömästi.

Ehkä Suomen ratkaisu voisi olla yhdistää tulevaisuudessa koulutus ja luontoon pääsy? Jos luonto on kuulemma terveellistä sielulle, niin miksei voisi olla terveellistä myös oppia siellä kaikki tietämisen arvoinen? Ajatelkaapa, jos monotoniset luokkahuoneet korvattaisiin puiden siimeksessä sijaitsevilla opetuspaikoilla! Koulupäivän päätteeksi voitaisi vehreiden korpien seassa vielä poimia illan välipalaksi muutaman marjan ja kypsentää ne nuotiolla.

Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä on melkein kuin timanttikoristeinen Puolangan kuuluisa kristallikirkko, tarvitsee se jatkuvaa kehittämistä ja ympäristötekijöiden huomioon ottamista. Sillä koulutus on kuin ruohonjuuritasolle viritetty sähköisku: mitä paremmin se johdetaan, sitä kirkkaampi tulevaisuus meillä on edessä – tai kuka nyt ei haluaisi Suomen koulutuksen olevan maailman parasta?

armeija demokratia energia EU Finland hallitus historia ihmisoikeudet Ilmastonmuutos kesä kierrätys Kiina korruptio koulutus Kreml kuolema lapsi Luonto maailma media Moskova NATO Neuvostoliitto Pietari poliisi politiikka Presidentti propaganda Putin Raha Rauha ruoka Ruotsi sisällissota SOTA Suomi sähkö talous tekoäly terveys toimittaja turvallisuus Ukraina USA Venäjä video viranomaiset Wagner yhteiskunta Ympäristö