Oletko Patriootti? Kirjaudu Patreon-tunnuksillasi tästä ja saat rahallesi vastinetta – Ei mainoksia, Kiitos!
(Tämä ei ole rahankeräys, maksaja saa rahalleen vastikkeen. Juho Saastamoinen maksaa verot tuloista Suomeen vuosittain.)

Lukuaika: 2 minuuttia
Suomalainen sauna on yksi Suomen tunnetuimmista perinteistä ja tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Saunomisella on vahva ja pitkä historia, ja se on ollut olennainen osa suomalaisten elämää jo satojen vuosien ajan.

Saunan juuret juontavat aina pronssikaudelle asti, noin 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Aluksi saunat olivat todennäköisesti maakuoppia, joiden lämmittämiseen käytettiin polttopuita. Ne olivat tärkeä paikka peseytymiselle ja terveydenhoidolle. Myöhemmin uudet teknologiat mahdollistivat uudenaikaisten saunojen rakentamisen.

Keskiajalla saunoja alettiin rakentaa pohjoismaissa tiilistä ja kivestä. Ne olivat lämmitykseltään tehokkaita ja kestäviä, mutta vaativat myös paljon työtä ja vaivaa niiden lämmittämisessä. Vasta 1500-luvulla saunoihin alettiin käyttää savupirtteihin ominaista kiuasta, joka on edelleen yksi suomalaisen saunan tärkeimmistä osista.

Sauna ei ole vain peseytymispaikka, vaan se on myös sosiaalinen ja henkinen tila. Saunassa on tapana rentoutua ja puhdistautua sekä parantaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Löyly, eli saunan kuumasta vedestä syntyvä höyry, tarjoaa rentouttavan ja puhdistavan vaikutuksen, ja se lisää myös ihon ja hengitysteiden verenkiertoa.

Saunan piiriin kuuluu usein myös erilaisia rituaaleja, kuten löylyn heittelyä, saunavihdan käyttöä ja sen kanssa lyömistä. Perinteisiin kuuluu myös hiljaisuus tai rauhallinen keskustelu saunakumppanien kanssa. Saunassa voi myös peseytyä, mutta sen lisäksi siellä on tapana keittää esimerkiksi vastaleikatusta koivusta tehtyä saunavettä, jota käytetään saunassa löylyveden valmistamiseen.

Suomalaisen saunan olemassaolon yhtenä tärkeimpänä tarkoituksena on sosiaalisen yhdessäolon ja yhteisöllisyyden edistäminen. Saunassa ollaan usein pukeutumattomina, mikä vahvistaa vuorovaikutusta ja tasa-arvoa eri sosiaaliluokkien välillä. On myös yleinen tapa, että saunaan mennään porukalla, jolloin saunominen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa kuulumisia.

Sauna on myös tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä. Saunat ovat olleet tärkeitä rakennuksia ja ne rakennetaan usein säilyttäen perinteisiä rakennusmenetelmiä ja materiaaleja kuten luonnonkiveä ja hirttä. Monet suomalaiset saunat ovatkin suosittuja matkailukohteita ja niitä käytetään myös esimerkiksi joogatunneilla ja erilaisissa terapiamuodoissa.

On myös mielenkiintoista huomata, että vuonna 2010 sauna valittiin Suomen kansallisruoaksi yhdessä sillin ja marjapiirakan kanssa. Tämä osoittaa, kuinka merkittävä osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä sauna on.

Suomessa on noin 3,2 miljoonaa asuttua taloutta, ja arviolta joka toisessa taloudessa on sauna. Saunominen onkin vahvasti juurtunut osa suomalaisten arkea, ja se on edelleen suosittu tapa rentoutua ja nauttia yhdessäolosta ystävien ja perheen kesken.

Suomalaisen saunan historia ja perinteet ovat siis pitkiä ja monipuolisia. Ne ovat olleet tärkeitä hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden edistäjiä suomalaisten keskuudessa. Saunomisen traditio ja taika onkin säilynyt läpi vuosisatojen ja se on edelleen vahva osa suomalaisuutta ja arjesta nauttimista.

armeija demokratia energia EU Finland hallitus historia ihmisoikeudet Ilmastonmuutos kesä kierrätys Kiina korruptio koulutus Kreml kuolema lapsi Luonto maailma media Moskova NATO Neuvostoliitto Pietari poliisi politiikka Presidentti propaganda Putin Raha Rauha ruoka Ruotsi sisällissota SOTA Suomi sähkö talous tekoäly terveys toimittaja turvallisuus Ukraina USA Venäjä video viranomaiset Wagner yhteiskunta Ympäristö