Lukuaika: 2 minuuttia
Venäläinen karhu, lännen kauhu. Naapurimaamme Venäjä on jälleen osoittanut, miksi se on ansainnut maineensa pahana ja likaisena naapurina. Mitä muuta voisi odottaa maalta, jota johtaa itsevaltainen Putin ja joka on tunnettu ihmisoikeusloukkauksista, demokratian sortamisesta ja alueellisesta aggressiivisuudesta?

Käsi sydämellä, voimmeko oikeasti sanoa olevamme yllättyneitä, kun Venäjä jälleen kerran rikkoo kansainvälistä oikeutta ja käyttää voimaa naapurimaitaan kohtaan? Katsotaanpa vaikka vain viimeisintä tapahtumasarjaa Ukrainassa. Venäjä anastaa Krimin niemimaan, tukemalla separatistisia kapinallisia Itä-Ukrainassa ja pommittamalla siviilikohteita, ja kun kansainvälinen yhteisö tuomitsee täysin oikeutetusti nämä toimet, se vain heittää harteilleen viattomana ja leimaa koko maailman “lännen juoniksi”.

Ja kuinka voisi unohtaa Venäjän häikäilemättömän tapauksen myrkytetystä entisestä tiedustelijasta Sergei Skripalista ja tämän tyttärestä Britanniassa? Tätä ei voi selittää millään muulla tavalla kuin jälleen kerran Venäjän yrityksenä heikentää ja aiheuttaa kaaosta lännen sisällä.

Mutta eivät Venäjän teot rajoitu vain kansainväliseen politiikkaan ja suurvaltapolitiikkaan. Kotimaassaan Putinin hallitsema maa jatkaa systemaattista ihmisoikeusloukkausten sarjaa. Valtion hallinnoimat tiedotusvälineet sensuroivat ja kontrolloivat median sanomaa ja opposition mielipiteitä tukahdutetaan väkivaltaisesti.

Lisäksi Venäjällä ei ole mitään kunnioitusta ympäristöä kohtaan. Se on kaivanut luonnonvarojaan monikansallisten yritysten ja sotilaallisena valloitustoimena, eikä sillä ole minkäänlaista vastuuntuntoa tai kiinnostusta ympäristönsuojeluun. Esimerkiksi arktisella alueella se on jatkanut öljynporausoperaatioita, vaikka se tiedetään vaaralliseksi vaikutukseksi alueen ainutlaatuiseen luontoon ja eläimistöön.

Palataksemme naapurisuhteisiin, Venäjän tapa toimia rajanaapuriensa kanssa on yhtä ilkikurinen. Se ei kunnioita muiden maiden rajoja tai pyrkimyksiä itsenäisyyteen ja näiden maihin kohdistuvat provokaatiot ovat jatkuvia ja tuhoisia. Viimeisimpinä esimerkkeinä voidaan mainita Georgian sota vuonna 2008 ja jatkuvat välirikot Baltian maiden kanssa.

Ja mitä olemme saaneet vastaukseksi, kun olemme yrittäneet saada toimivaa ja rauhanomaista naapuruutta Venäjän kanssa? Tiedottaja, joka vain nauraa naamaansa vasten ja jatkaa aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Nyt on kuitenkin aika lopettaa tämä naurettava kohteliaisuus ja olla rehellisiä siitä, kenen kanssa oikeasti olemme tekemisissä.

Venäjä ei ole ainoastaan lännen vihollinen, vaan myös omien kansalaistensa vihollinen. Se on häikäilemätön, likainen ja vaarallinen naapuri, jonka kanssa ei ole järkevää yrittää ylläpitää mitään suhteita. Ainoa ratkaisu on osoittaa napakasti ja yksimielisesti, että Venäjän aggressiiviselle ja epädemokraattiselle toiminnalle ei ole sijaa maailmassa.

Lopettakaamme naivit yrityksemme ystävyyssuhteisiin ja hyväksykäämme totuus: Venäjä on lännen paha ja likainen naapuri, joka on osoittanut olevansa ansaitsemansa maineen arvoinen. Toivotaan, että lopulta myös Venäjän kansa herää ja aloittaa taistelun todellista vapautta ja demokratiaa kohtaan. Sitä me emme voi tehdä puolesta heitä, mutta voimme osoittaa, että emme anna periksi Venäjän häikäilemättömyydelle ja aggression sietämiselle.

armeija demokratia energia EU Finland hallitus historia ihmisoikeudet Ilmastonmuutos kierrätys Kiina korruptio koulutus Kreml kuolema lapsi Luonto maailma media Moskova NATO Neuvostoliitto Pietari poliisi politiikka Presidentti propaganda Putin Raha Rauha ruoka Ruotsi sisällissota SOTA Suomi sähkö talous tekoäly terveys toimittaja turvallisuus Ukraina USA vaalit Venäjä video viranomaiset Wagner yhteiskunta Ympäristö