Etusivu > “Kuinka selvisin viikon pelkällä makaronilla” #komedia #arjenkomiikka #huumori

2024/06/07 23:06

Lukuaika: 2 minuuttia

Viikko pelkällä makaronilla? Kyllä, luit oikein. Ei, en ole hullu (ainakaan enempää kuin normaalisti). Tämä on tarina siitä, kuinka selviydyin seitsemän päivää pelkästään pastan voimalla. Ja ei, en saanut sponsorisopimusta minkään makaronitehtaan kanssa, vaikka se olisikin ollut kieltämättä kiva lisä.

Kaikki alkoi maanantaiaamuna, kun avasin jääkaapin ja totesin sen olevan yhtä tyhjä kuin aivoni matematiikan tunnilla. Ei leipää, ei maitoa, ei mitään muuta kuin valo, joka ilkkui minulle sanattomasti: “Sinä hullu, miten aiot selvitä tästä?” Onneksi kaapista löytyi kuitenkin kymmenen pakettia makaroneja, koska kuka nyt ei ostaisi makaronia aina kun se on tarjouksessa?

Päätin, että tästä tulee makaroniviikko. Maanantaina aloitin klassisesti keittämällä makaronit ja heittämällä sekaan suolaa ja voita. Helppoa ja herkullista, mutta ei ehkä kovin jännittävää. Tiistaina päätin kokeilla jotain uutta ja lisäsin ketsuppia. Se ei ehkä ollut kovin innovatiivista, mutta hei, se toimi!

Keskiviikkona sain idean tehdä makaroneista gourmet-aterian. Keitin ne al denteksi (se on italiaa ja tarkoittaa “melkein kypsää, mutta ei ihan, koska olet laiska”) ja lisäsin sekaan tonnikalaa ja herneitä. Tämä oli jo lähellä jotain, mitä voisi tarjota ystäville – jos minulla olisi ystäviä, jotka pitävät makaronista.

Torstai oli kriittinen päivä. Aloin nähdä unia muista ruoista. Näin itseni syömässä pizzaa, hampurilaisia ja jopa salaattia. Heräsin hikisenä ja tajusin, että on vielä kolme päivää jäljellä. Pistin makaronit kiehumaan ja päätin, että tänään mennään minimalistisella linjalla. Pelkkää makaronia ilman mitään ylimääräistä. Se oli kuin meditaatiota, mutta vähemmän rentouttavaa.

Perjantaina päätin piristää itseäni ja lisäsin makaroneihin juustoa. Se oli aivan kuin olisin keksinyt jotain uutta ja mullistavaa. Juustoinen makaroni oli hetken aikaa kuin kulinaristinen taivas. Sitten muistin, että olin syönyt samaa ruokaa jo viisi päivää.

Lauantaina päätin kokeilla jotain radikaalia. Keitin makaronit ja söin ne kylmänä suoraan kattilasta. Tämä oli ehkä alin piste koko viikolla, mutta se oli myös eräänlainen vapauden hetki. Ei astioiden pesua, ei turhaa vaivaa – vain minä ja kylmät makaronit.

Sunnuntaina olin jo niin tottunut makaronin makuun, että aloin pitää sitä melkein luksuksena. Sekoittelin sekaan vähän oliiviöljyä ja basilikaa ja tunsin itseni hetkeksi italialaiseksi mestarikokiksi. Pohdin jopa, pitäisikö minun kirjoittaa keittokirja: “100 tapaa syödä makaroneja ja pysyä järjissään.”

Kun viikko vihdoin päättyi, olin oppinut paljon. Ensinnäkin, makaronit ovat yllättävän monipuolisia. Toiseksi, ruokakauppaan meneminen on ehkä sittenkin ihan hyvä idea. Ja kolmanneksi, ehkä on syytä pitää aina jotain muuta ruokaa kaapissa varmuuden vuoksi.

Nyt kun olen selvinnyt tästä kulinaarisesta koetuksesta, voin sanoa, että makaroniviikko oli sekä haastava että opettavainen. Ja hei, ainakin opin arvostamaan jääkaapissa odottavaa pizzaa aivan uudella tavalla!

© 2024 Juho Saastamoinen .FI - Kaikki oikeudet pidätetään. Välimuistiversio: 2024/06/19 03:26:40