Etusivu > “Kun koira oppii käyttämään tietokonetta” #koirat #teknologia #hauskaa

2024/06/07 19:06

Lukuaika: 2 minuuttia

Herätyskelloni oli tuskin ehtinyt soittaa ensimmäistä piippaustaan, kun jo tunsin märän kuonon poskellani. “Mikä nyt, Rufus?” kysyin unenpöpperössä. Rufus, ranskanbulldoggini, oli selvästi innoissaan jostain. Hän ei ollut koskaan ollut aamuvirkku, paitsi silloin kun kyseessä oli aamiainen tai uusi puruluu.

Seurasin Rufusta olohuoneeseen, jossa minua odotti näky, jota en ollut koskaan voinut kuvitella. Rufus istui tietokoneeni ääressä, tassut näppäimistöllä ja kieli poskella, aivan kuin hän olisi kirjoittamassa uutta romaania. “Oletko sinä tosissasi?” kysyin itseltäni ja Rufukselta, mutta vastausta en saanut kummaltakaan.

Päätin tarkistaa, mitä ihmettä koirani oli saanut aikaan. Näytöllä oli auki Google, ja hakusanana luki “kuinka tilata herkkuja netistä.” Rufus käänsi päätään ja katsoi minua sellaisella ilmeellä, että olin varma hänen ajattelevan: “Ihminen, miten et ole keksinyt tätä aikaisemmin?”

Kuin tilauksesta, ovikello soi. Ovikamerasta näin tutun pakettiauton, josta nousi kuljettaja iso paketti sylissään. “Onko tämä teidän?” hän kysyi. “Kyllä, mutta en muista tilanneeni mitään”, vastasin hämmentyneenä. Rufus vilkaisi minua ja nuolaisi huuliaan. Avaamalla paketin paljastui, että se oli täynnä koiranherkkuja. Rufus oli tehnyt ensimmäisen verkkokauppaostoksensa.

Tilanne alkoi saada koomisia piirteitä. Rufus vietti yhä enemmän aikaa tietokoneella, ja pian hänen hakuhistoriastaan löytyi kaikenlaista: “miten saada ihminen antamaan lisää ruokaa,” “koirien parhaat unipaikat” ja “kuinka avata jääkaappi.”

Eräänä päivänä Rufus jopa yritti tilata pizzan. Onneksi pelastuin juuri ajoissa, sillä en ollut valmis maksamaan ylimääräistä pepperonista ja anjoviksista. Mutta Rufuksen oppimiskyky oli vaikuttava. Hän oli selvästi edellä aikaansa – ja ehkä vähän minunkin.

Kun Rufus alkoi saada sähköposteja muilta koirilta ja liittyi sosiaaliseen mediaan, aloin miettiä, pitäisikö minun rajoittaa hänen ruutuaikaansa. Mutta toisaalta, kuinka moni voi sanoa, että heidän koiransa on netin aktiivikäyttäjä?

Lopulta päätin, että Rufus saa pitää tietokoneensa, kunhan muistaa jakaa kanssani ne koiranherkut, jotka mystisesti ilmestyvät kotiovellemme. Ja ehkäpä, kun Rufus seuraavan kerran päättää tilata pizzaa, lisään tilaukseen myös jotain itselleni. Kuka tietää, ehkä seuraavana aamuna herään siihen, että Rufus on aloittanut oman YouTube-kanavan. Siinä vaiheessa kai minun on aika hankkia hänelle oma luottokortti.

Mutta yksi asia on varma: elämä Rufuksen kanssa ei ole koskaan tylsää. Ja jos tarvitset teknistä tukea tai vinkkejä verkkokauppaostoksiin, tiedät kenen puoleen kääntyä. Rufus on aina valmis auttamaan – kunhan palkkio on oikeanlainen.

© 2024 Juho Saastamoinen .FI - Kaikki oikeudet pidätetään. Välimuistiversio: 2024/06/19 10:35:16