Etusivu > “Kun neuvoja anopilta tulee liikaa #perhe #huumori #anoppi”

2024/06/07 16:06

Lukuaika: 2 minuuttia

Oletko koskaan huomannut, että anopit ovat kuin Wikipedia? Heillä on vastaukset kaikkeen, vaikka et edes kysyisi! Muutaman vuoden naimisissa olleena olen oppinut, että anopin neuvojen virta on ehtymätön lähde, joka kilpailisi jopa Niagaran putousten kanssa.

Viime jouluna, kun yritin epätoivoisesti koristella kuusta ilman, että siitä tulisi lasten kauhuelokuvan rekvisiittaa, anoppini saapui paikalle. “Tiedätkö, meidän perheessä koristeet laitetaan aina symmetrisesti,” hän sanoi ja astui sisään kuin sotilaskomentaja taistelukentälle. “Ja nuo valot… Niiden pitäisi olla lämpimän valkoiset, eivät kylmän valkoiset.”

Mutta ei siinä vielä kaikki! Kun päätin leipoa joulutorttuja (joiden pääasiallinen tarkoitus on saada keittiö näyttämään siltä, että se on joutunut keskelle leivontapommia), anoppi oli taas paikalla. “Meillä torttuihin laitetaan aina luumuhilloa, eikä mitään muuta,” hän julisti. Kuka olisi arvannut, että hillomaku voisi olla niin vakava asia?

Keväällä, kun istutin kukkia puutarhaan, anoppini ilmestyi kuin keväinen auringonsäde – mutta vähemmän lempeänä. “Nuo tulppaanit eivät menesty tuossa varjossa,” hän huomautti, “ja sinun pitäisi käyttää kalkkia, jotta ne kasvavat kunnolla.” Olin juuri saanut kuokkani maahan, mutta anoppi oli jo valmis antamaan puutarhanhoidosta luennon.

Kesällä grillijuhlat ovat tietysti oma lukunsa. Viime kesänä, kun sytytin grillin, anoppini astui jälleen esiin kuin BBQ-guru. “Sinun pitäisi käyttää savustuspussia, jotta saat kunnon maun lihaan,” hän sanoi. “Ja muista, että pihvit pitää kääntää vain kerran!”

Kun synkkä syksy saapui ja päätin maalata olohuoneen seinät, arvaat ehkä, kuka ilmestyi paikalle? “Tuo väri ei sovi lainkaan verhoihin,” anoppini huomautti. “Oletko harkinnut pastellisävyjä?”

Mutta hetkinen, anopit eivät ole ainoastaan kritiikkiä ja neuvoja – he ovat myös rakkautta ja huolenpitoa. Kerran, kun sairastuin flunssaan, anoppini toi minulle keittoa ja peitteli minut kuin pieni lapsi. Ja kun meidän perheessämme oli vaikeuksia, hän oli ensimmäinen, joka ojensi auttavan kätensä.

Loppujen lopuksi, vaikka anopin neuvot saattavat joskus tuntua liiallisilta, ne tulevat sydämestä. He haluavat vain parasta perheelleen – vaikka se tarkoittaisi, että keittiösi muuttuu sotatantereeksi tai olohuoneesi väri vaihtuu kolmesti vuodessa.

Joten ensi kerralla, kun anoppisi astuu paikalle neuvoineen, muista hymyillä ja olla kiitollinen. Voit aina maalata seinät uudestaan, mutta rakastavaa ja huolehtivaa anoppia on vaikeampi vaihtaa. Yrittäkäämme nähdä neuvot lahjana – tai ainakin hyvänä syynä nauraa!

© 2024 Juho Saastamoinen .FI - Kaikki oikeudet pidätetään. Välimuistiversio: 2024/06/16 22:09:55