Etusivu > “Kun ostin keittiövaa’an lihapatojen sijaan.”

#arjenhuumori #keittiökokemukset #painenappulat #ravinnonmittaus

07.06.2024 20:55

Lukuaika: 2 minuuttia

Olin juuri astumassa keittiötarvikeliikkeeseen, kun tunsin sellaista vipinää vatsanpohjassani, että olisin voinut vannoa olevani menossa naimisiin kananmunavispilän kanssa. Mutta ei, tänään minulla oli mielessäni vain yksi asia: lihapata. Olin nimittäin päättänyt, että minun keittiössäni olisi vihdoin kunnon lihapata, joka kelpaisi vaikka Michelin-kokille.

Astuttuani kauppaan, olin hetkessä hukassa kuin silakka suolattomassa meressä. Hylly toisensa perään oli täynnä mitä ihmeellisimpiä keittiövekottimia, joiden tarkoitusperät olivat minulle yhtä selvät kuin sumuinen marraskuu. Vihdoin näin kyltin, jossa luki “Keittiövaa’at ja muut painonmittausvälineet”. Ajattelin, että lihapata voisi olla siellä päin – kyllähän sen painokin pitää mitata, eikö?

Huomasin heti, että keittiövaa’assa oli jotain maagista. Se oli niin kiiltävä ja hohtava, että olin varma sen olevan purettu avaruusaluksesta. Ja ne kaikki napit! Siinä oli enemmän painikkeita kuin ranskalaisen leipomon kassakoneessa. Olin koukussa.

Mielessäni kävi ajatus: “Mitä jos ostaisin tämän lihapadan sijaan?” Mutta enhän minä sentään niin hullu olisi, vai olisin?

Kassalla myyjä katsoi minua kuin olisin kysynyt, voiko keittiövaa’alla paistaa lettuja. “Ettekö etsinyt lihapataa?” hän kysyi hämmentyneenä. Nyökkäsin ja vastasin: “Kyllä, mutta tämä keittiövaaka vain huusi nimeäni. Sitä paitsi, eikö kaikki suuret kokit käytä täsmällisiä mittareita?” Myyjä kohautti olkapäitään ja pyöritteli silmiään kuin olisi nähnyt tämän ennenkin.

Kotona asettelin keittiövaakani tarkasti keittiön tasolle. Siinä se nyt seisoi, ylväänä ja valmiina palvelukseen. Oli aika kokeilla, mihin tämä teknologian ihme pystyy. Laitoin vaa’an päälle ja aloin painella nappeja niin innokkaasti, että olisin voinut olla lentokapteenina. Tulos? Vaa’alla voi punnita jopa gramman tarkkuudella, mutta se ei silti tee lihapataa puolestasi.

Tästä hetkestä lähtien jokainen keittiöni raaka-aine oli tarkkaan mitattu. Olin kuin keittiömaailman Einstein, paitsi että en tiennyt, miten lihapata tehdään. Mutta hei, ainakin tiesin, paljonko porkkanani painaa!

Vaikka lihapata jäi vielä haaveeksi, opin jotain tärkeää: elämässä ei ole kyse vain lopputuloksista, vaan myös siitä matkasta, jonka teemme painonmittausvälineiden kautta. Ja jos joskus löydän sen täydellisen lihapadan, tiedän ainakin tarkalleen, kuinka paljon siihen menee ainesosia. Sillä välin, keittiövaaka ja minä olemme erottamattomat.

Ja seuraavalla kerralla, kun menen keittiötarvikeliikkeeseen, tiedän tarkalleen, mitä etsin. Tai ainakin yritän.

© 2024 Juho Saastamoinen .FI - Kaikki oikeudet pidätetään. Välimuistiversio: 2024/06/22 04:21:51