Etusivu > “Mitä tapahtuu, kun kylpyankka karkaa?” #huumori #naurua #kylpyankka

2024/06/07 14:06

Lukuaika: 2 minuuttia

Olipa kerran kylpyankka nimeltä Aku. Aku ei ollut mikään tavallinen kylpyankka, sillä hän oli kyllästynyt tavallisiin kylpyammeisiin ja halusi nähdä maailmaa. Eräänä päivänä, kun kylpyamme oli täynnä kuplia ja vaahtoa, Aku päätti ottaa ritolat. Hän hyppäsi reunan yli ja liukui lattialle kuin saippuapala, joka on saanut tarpeekseen kylpyhuoneen rutiineista.

Aku ui lattialaattojen poikki ja suuntasi kohti olohuonetta. Matkalla hän törmäsi karvaisiin jalkoihin – koira oli juuri torkkumassa. Aku ei ollut varautunut tähän kohtaamiseen, mutta onneksi koira oli yhtä yllättynyt kuin Aku. Koiran häntä alkoi heilua kuin propelli, ja Aku päätti, että tämä olisi loistava tilaisuus tutkia maailmaa hieman korkeammalta. Hän hyppäsi koiran selkään ja matka jatkui.

Olohuoneen matto tuntui pehmeältä ja mukavalta, ja Aku päätti tehdä sinne pesän. Mutta kun televisiosta kuului pingviinidokumentti, Aku sai uuden idean. “Miksi tyytyä olohuoneeseen, kun voi mennä pohjoisnavalle?” hän ajatteli. Hän alkoi etsiä reittiä ulos, mutta kohtasi uuden esteen: ovi oli kiinni. Onneksi perheen papukaija oli paikalla ja avulias kuin mikä. “Avaa ovi!” papukaija kiljaisi, ja perheen nuorin jäsen totteli. Aku livahti ulos kuin salama.

Pihalla Aku tunsi olevansa vapaa kuin taivaan lintu. Hän suuntasi kohti lähintä vesilätäkköä ja sukelsi sinne. Lätäkössä hän tapasi muita ankkakavereita ja kertoi heille seikkailuistaan. “Oho, sinä olet kyllä rohkea ankka!” yksi heistä sanoi. “Minä en uskalla edes suihkuun mennä ilman, että minulla on pelastusliivi.”

Aku päätti jatkaa matkaansa ja päätyi lähimmälle lammelle, jossa hän vietti iltaa kurnuttavien sammakoiden ja sirittävien sirkkojen kanssa. Hänestä tuntui, että maailma oli täynnä mahdollisuuksia, ja kylpyammeen rajat olivat jääneet kauas taakse.

Mutta kuten kaikissa hyvissä tarinoissa, myös tässä oli käännekohta. Perheen äiti huomasi kylpyankan kadonneen ja alkoi etsiä sitä. Hän löysi Akun lammelta ja toi hänet takaisin kotiin. “Seikkailut ovat hienoja, mutta nyt on aika palata kotiin,” äiti sanoi. Aku huokaisi ja ymmärsi, että vaikka maailma oli täynnä suuria seikkailuja, kylpyammeen kuplat ja vaahdot eivät olleet ollenkaan huono vaihtoehto.

Ja niin Aku palasi kylpyammeensa reunalle, mutta tällä kertaa hänellä oli tarinoita kerrottavanaan. Jokainen kylpyhetki oli nyt hieman jännittävämpi, kun hän muisteli seikkailujaan. Ehkä joku päivä hän lähtisi taas, mutta toistaiseksi hän nautti kuplista ja vaahdosta – ja ehkä vähän myös siitä, että koira ei enää pitänyt häntä saippuapalana.

© 2024 Juho Saastamoinen .FI - Kaikki oikeudet pidätetään. Välimuistiversio: 2024/06/17 00:46:04