Etusivu > Suomalainen kansanperinne ja sen vaikutus nykykulttuuriin #kansanperinne #nykykulttuuri #suomiperinnöt #kulttuurihistoria

2024/06/07 20:06

Lukuaika: 2 minuuttia

Jostain syystä suomalaiset ovat aina olleet loistavia keksimään tapoja viettää aikaa pimeässä ja kylmässä. Ehkä se johtuu siitä, että jos ei ole muuta tekemistä kuin tuijottaa jäätynyttä järveä, mielikuvitus alkaa laukkaamaan. Ja näin syntyivät suomalaiset kansanperinteet!

Aloitetaanpa vaikka saunasta. Sauna on suomalaisille pyhä paikka. Se on paikka, jossa voi rentoutua, puhdistautua ja keittää nakit – kirjaimellisesti. Ja tietysti, missä muuallakaan kuin saunassa voisi käydä syvällisiä keskusteluja, joissa mietitään elämän tarkoitusta ja sitä, miksi naapurin Martti on aina niin ärsyttävä. Nykykulttuurissa sauna on edelleen vahvasti läsnä, mutta nyt sinne otetaan mukaan myös älypuhelin, jotta voi saunoa virtuaalisesti ystävien kanssa, jotka ovat unohtaneet tulla kylään.

Seuraavaksi meillä on juhannus, tuo keskikesän juhla, jolloin suomalaiset kerääntyvät mökeilleen tekemään asioita, jotka kuuluvat vain ja ainoastaan juhannukseen. Tarkoitan tietysti kokkoja, hyttysten karkottelua ja sellaista pientä juhannustaikaa, kuten yrittää hypätä seitsemän aidan yli alasti ja löytää tulevan puolison nimi. Nykykulttuurissa juhannusta vietetään edelleen, mutta aidat ovat vaihtuneet Instagram-tarinoihin, joissa yritetään saada seitsemän tykkäystä, jotta voisi uskoa löytäneensä elämänsä rakkauden.

Entäs sitten Kalevala? Tämä eeppinen runokokoelma on täynnä mystiikkaa, taikuutta ja tarinoita, jotka saavat Harry Potterinkin kalpenemaan. Kalevalan hahmot, kuten Väinämöinen ja Lemminkäinen, ovat suomalaisen kulttuurin supersankareita, joilla on enemmän taikavoimia kuin joulupukilla. Nykykulttuurissa Kalevala näkyy kaikessa, mitä teemme – elokuvissa, musiikissa ja jopa muodissa. Ei ole harvinaista nähdä ihmisiä pukeutuneena Väinämöisen viittaan, kun he menevät ostamaan maitotölkin lähikaupasta.

Ja puhutaanpa hetki suomalaisista ruoista. Karjalanpiirakka, ruisleipä ja mämmi ovat osa perintöämme. Karjalanpiirakka on kuin suomalainen taco, ruisleipä on niin kova, että sillä voisi korvata talon perustukset, ja mämmi… no, mämmi on makuasia. Nykykulttuurissa nämä perinneherkut ovat saaneet uusia muotoja. On vegaanisia karjalanpiirakoita, gluteenitonta ruisleipää ja mämmisuklaata – kyllä, luit oikein, mämmisuklaata!

Lopuksi on mainittava suomalainen sisu. Tämä mystinen voima, joka auttaa suomalaisia kestämään kaiken maailman vastoinkäymiset – kuten marraskuun. Sisu on se, mikä saa meidät hiihtämään kouluun ylämäkeen molempiin suuntiin, ilman kenkiä, -30 asteen pakkasessa. Nykykulttuurissa sisu näkyy siinä, että jaksamme katsoa kaikki kahdeksan kautta suosikkisarjaamme yhdeltä istumalta, vaikka kello olisi kolme aamuyöllä ja herätys on kuudelta.

Joten, vaikka maailma muuttuu ja teknologia kehittyy, suomalaiset kansanperinteet elävät ja voivat hyvin. Ne ovat kuin vanhoja ystäviä, jotka aina välillä muistuttavat, mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa. Ja vaikka välillä tuntuisi siltä, että perinteet ovat muuttuneet, niiden ydin pysyy samana – tuoda iloa, lämpöä ja yhteenkuuluvuutta elämäämme.

© 2024 Juho Saastamoinen .FI - Kaikki oikeudet pidätetään. Välimuistiversio: 2024/06/16 22:08:43