Etusivu > Suomalaiset perinnejuhlat ja niiden merkitys nykyajassa #suomikulttuuri #perinteet #juhlat #nykyajassa #kulttuuri

2024/06/07 15:06

Lukuaika: 2 minuuttia

Ai, suomalaiset perinnejuhlat! Ne hetket, kun keski-ikäiset miehet pukeutuvat kansallispukuihin ja tuomitsevat toisiaan saunassa, koska eihän sitä muuten tiedä, kenen löylyt ovat parhaita. Aloitetaan vaikka juhannuksesta, tuosta maagisesta keskiyön auringon juhlasta, jolloin suomalaiset kokoontuvat mökeilleen grillaamaan makkaraa ja pohtimaan, miksi hyttyset ovat niin innoissaan heidän verestään.

Juhannus on myös se aika vuodesta, kun kokko sytytetään ja ihmiset tanssivat ympärillä. Juhannustaikojen tekeminen on perinne, joka pitää pintansa: sinkkunaiset keräävät seitsemän kukkaa tyynyn alle voidakseen uneksia tulevasta puolisosta. Kukaan ei vain kerro, että ne seitsemän kukkaa ovat todennäköisesti allergisoivia ja unet muistuttavat enemmän painajaista kuin romantiikkaa.

Siirrytäänpä sitten joulun viettoon. Jouluaatto on se päivä, jolloin suomalaiset nauttivat kinkkua, laatikoita ja rosollia. Se on myös se hetki, kun joku perheenjäsen yrittää väkisin saada kaikki laulamaan “Joulupukki, joulupukki” -laulua, ja kaikki muut yrittävät teeskennellä, että heillä on täysi suu. Ja tietysti saunominen kuuluu jouluun, koska mikään ei sano “Hyvää joulua” paremmin kuin hiki ja löyly.

Vappu on taas se aika vuodesta, jolloin ihmiset pukeutuvat hauskasti ja kohottavat maljoja. Se on päivä, jolloin suomalaiset ilmestyvät kaduille serpentiinien ja ilmapallojen kanssa, ja jopa naapurin hiljainen Matti saattaa ryhtyä laulamaan karaokessa. Vapun sokerimunkit ja sima takaavat sen, että verensokeri kohoaa korkeammalle kuin juhannuskokon liekit.

Entäpä sitten itsenäisyyspäivä? Se on päivä, jolloin suomalaiset pysähtyvät katsomaan, kuinka presidentti kättelee jokaisen vieraan itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Tämä tapahtuma on niin jännittävä, että se vetää vertoja jopa saippuasarjoille. Ja tietenkin katsotaan Tuntematon sotilas -elokuvaa, koska mikään ei sano “Kiitos vapaudesta” paremmin kuin kolmetuntinen sotaelokuva.

Lopuksi on mainittava pääsiäinen, jolloin noidiksi pukeutuneet lapset kiertävät ovelta ovelle virpoen. Vanhemmat päättävät tuolloin, että lapsille on hyvä syöttää suklaamunia, jotta he voivat juosta ympäriinsä sokerihumalassa. Tiput ja pupujussit koristavat kotia, ja mämmiä syödään, vaikka kukaan ei oikeasti tiedä, miksi.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset perinnejuhlat ovat sekoitus perinteitä, ruokaa ja saunomista. Ne ovat hetkiä, jolloin ihmiset kokoontuvat yhteen, nauravat, laulavat ja joskus jopa tanssivat. Ja vaikkei aina tiedetä, miksi jotain tehdään, tehdään se silti, koska se on perinne. Ja suomalaiset rakastavat perinteitään – melkein yhtä paljon kuin saunaa ja makkaraa.

© 2024 Juho Saastamoinen .FI - Kaikki oikeudet pidätetään. Välimuistiversio: 2024/06/17 00:39:12