Etusivu > Vanhojen suomalaisten kansantarinoiden taika ja mystiikka.
#Suomi #Perinteet #Kansantarinat #Taika #Mystiikka #Kulttuuri

2024/06/07 22:06

Lukuaika: 2 minuuttia

Suomen metsissä ja järvien rannoilla on aina kuiskuteltu mystisiä tarinoita, jotka saavat hiukset nousemaan pystyyn ja naurun kutkuttamaan vatsanpohjaa. Näissä kansantaruissa yhdistyy taikuus ja huumori tavalla, joka voi tehdä jopa saunatontun punastumaan.

Vanhat suomalaiset kansantarinat ovat kuin mummon kutomat villasukat: ne pitävät lämpimänä kylminä talvi-iltoina, ja niistä löytyy aina jokin pieni reikä, josta voi kurkistaa syvemmälle tarinan taikaan. Kuka voisi unohtaa tarinan Näkistä, joka kiskoo uimareita veden alle? Uimarit oppivat nopeasti, että jos Näkki nappaa varpaasta, kannattaa huutaa “Apuva!” niin kovaa, että jopa naapurikylän Väinämöinen herää päiväuniltaan.

Puhumattakaan keijukaisista ja maahisista. Keijut olivat metsän siroja tanssijoita, jotka saivat miehet unohtamaan kaikki muut naiset – ja joskus myös vaimot, lapset ja lehmät. Maahiset taas olivat kuin suomalaisen kansan oma stand-up-ryhmä: pieniä, ärhäkkäitä ja aina valmiina pilailemaan ihmisten kustannuksella. Jos heräät aamulla ja huomaat, että vasenkätiset sukkasi ovat siirtyneet oikeakätisiksi, voit olla varma, että maahiset ovat olleet asialla.

Ja sitten on tietysti Kalevala, suomalaisen kansanperinteen oma Harry Potter. Väinämöinen, tuo laulava velho, oli kuin suomalainen versio Dumbledoresta, mutta ilman partaa täynnä loisteputkia. Hän osasi loitsia, taistella ja tehdä kanteleella sellaisia sointuja, että jopa metsän eläimet tanssivat. Mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että Väinämöinen oli myös melkoinen suunsoittaja. Hän pystyi laulamaan kenen tahansa suohon – kirjaimellisesti.

Variksenpelätin ja Hiiden hirvi olivat myös mainioita tarinoiden hahmoja. Kuka muu kuin suomalainen voisi keksiä pelotteen, joka ei pelota edes variksia, mutta saa lapset juoksemaan karkuun kuin olisi nähnyt kummituksen? Hiiden hirvi taas oli niin vaikeasti pyydystettävä, että monet uskoivat sen olevan vain tekosyy, jolla miehet saivat luvan viettää enemmän aikaa metsäretkillä ja vähemmän aikaa halkojen hakkaamisessa.

Kaiken kaikkiaan, vanhat suomalaiset kansantarinat ovat täynnä taikuutta ja mystiikkaa, mutta myös huumoria ja nokkeluutta. Ne opettavat meitä nauramaan elämän pienille kummallisuuksille ja muistuttavat, että vaikka metsässä saattaa piillä vaaroja, siellä on myös paljon iloa ja naurua. Joten seuraavan kerran, kun kuulet jonkun kertovan tarinaa saunatontusta, joka piilottaa vastan, muista hymyillä – se on suomalaista taikaa parhaimmillaan.

© 2024 Juho Saastamoinen .FI - Kaikki oikeudet pidätetään. Välimuistiversio: 2024/06/17 00:53:56