Etusivu > “Kaveriporukan sisäpiirivitsit vaarallisella tasolla” #huumori #kaverit #vitsit

2024/06/08 11:06

Lukuaika: < 1 minuutti

Keskiviikkona kaveriporukkamme kokoontui jälleen kerran perinteiseen viikkotapaamiseemme, joka on tunnettu siitä, että siellä nauretaan niin paljon, että pelkään naapureiden luulevan, että pidämme naurujoogaa. Tällä kertaa tilanne kuitenkin ryöstäytyi käsistä tavalla, jota voi kuvailla vain yhdellä sanalla: vaarallinen.

Kaikki alkoi siitä, kun Pekka heitti ilmoille yhden niistä kuuluisista sisäpiirivitseistä, joita kukaan ulkopuolinen ei ymmärtäisi ilman vähintään kolmea tuntia kestävää taustoitusta. “Muistatteko sen kerran, kun Jari yritti avata sen mysteerilaatikon?” Pekka kysyi virnistäen. Kaikki purskahtivat nauruun kuin olisi tullut käsky komiikkajumalilta. Jarin mysteerilaatikkoepisodi on meille yhtä pyhä kuin itsenäisyyspäivän Tuntematon sotilas -maraton.

Mutta tässä kohtaa vaarallisuus astui kuvioihin. Naapuripariskunta, joka sattuu olemaan herkkähipiäisempi kuin mummon pitsiverho, luuli meidän saaneen jonkinlaisen hysteerisen kohtauksen. He olivat jo valmiina soittamaan ambulanssin, kun kuulivat Jannen naurun, joka muistuttaa enemmän auton hälytintä kuin ihmisen ääntä.

Tilanne eskaloitui, kun Markku päätti kertoa oman versionsa sisäpiirivitsistä, joka käsitteli yhteistä roadtrippiämme Lappiin. “Se oli kuin se kerta, kun Mikko yritti sytyttää nuotion jäätelötikulla!” Markku nauroi niin, että hänen kasvonsa muuttuivat punaisiksi kuin tomaatti, joka on unohtunut jääkaapin perälle liian pitkäksi aikaa. Tämä laukaisi naurukohtauksen, joka sai koko porukan kierimään lattialla kuin epämääräinen matokomppania.

Naapurit olivat jo valmiina soittamaan isännöitsijälle, kunnes päätimme hiukan rauhoittua ja siirtyä kevyempiin aiheisiin. Mutta eikös nauru ole tunnetusti tarttuvaa? Niinpä sisäpiirivitsimme levisivät kuin metsäpalo, ja pian olimme taas nauramassa niin, että kylkiluut olivat vaarassa murtua.

Lopulta tilanne rauhoittui, ja naapureillekin selvisi, että olimme vain pitämässä hauskaa. Heidän huolensa oli kuitenkin ymmärrettävä: sisäpiirivitsit todellakin voivat olla vaarallisella tasolla – ainakin naapurien mielenterveyden kannalta.

Joten seuraavalla kerralla, kun suunnittelemme viikkotapaamistamme, muistamme ehkä valita paikan, jossa seinät eivät ole paperia ohuempia. Tai sitten emme. Koska mitä elämä olisi ilman vähän vaarallisia sisäpiirivitsejä?

© 2024 Juho Saastamoinen .FI - Kaikki oikeudet pidätetään. Välimuistiversio: 2024/06/17 00:37:20