Etusivu > “Kun taksi on nopeampi kuin ruuhkabussi.” #huumori #taksi

2024/06/08 00:06

Lukuaika: < 1 minuutti

Aamuruuhka Helsingissä on kuin sardiinipurkki, joka on täynnä sardiineja, joiden kaikki ovat unohtaneet herätä ajoissa. Autot matelevat eteenpäin kuin kilpikonnat, joilla on huono päivä. Ja siinä keskellä, kuin pahin painajainen, on ruuhkabussi.

Ruuhkabussissa matkustaminen on kuin osallistuminen epätavalliseen seikkailuun. Ensin yrität tunkeutua bussiin, joka on jo täynnä ihmisiä. “Anteeksi, voisitko siirtää kyynärpäätäsi pois silmästäni?” kuuluu yleinen tervehdys. Kun olet vihdoin bussiin sisään, huomaat, että et oikeastaan ole saanut paikkaa. Olet vain siirtynyt uuteen suuntaan puristumaan kuin purukumi kengänpohjassa.

Bussin kuljettaja on todellinen sankari – tai ainakin yrittää olla. Hän navigoi kaupungin liikenteessä kuin Formula 1 -kuljettaja, mutta valitettavasti hänen menopelinsä on enemmänkin romuttunut juna. Jokaisessa liikennevaloissa bussi pysähtyy, ja matkustajat nyökkäävät toisilleen myötätunnosta. “Täällä me olemme, ystävät, tekemässä matkaa, joka ei koskaan lopu.”

Sitten, kuin pelastava enkeli, tulee taksi. Se kiitää ohi kuin salama, ja sinä katsot sitä kaihoisasti bussin ikkunasta. “Miksen minä valinnut taksia?” kysyt itseltäsi, mutta vastaus on selvä – budjetti. Mutta kun katsot taksin liukuvan eteenpäin sulavasti, alat epäillä, että joskus on ehkä parempi maksaa hieman enemmän ja säästää hermoja.

Taksikuski on kuin nykypäivän ritari, joka pelastaa sinut ruuhkien keskeltä. Hän tietää jokaisen oikoreitin ja salaperäisen kujanteen. “Ota rauhallisesti, kaveri, me pääsemme perille ajoissa,” hän sanoo, ja sinä tunnet olosi turvatuksi. Bussimatkustajat voivat vain katsoa kateellisina, kun taksi suhahtaa ohi kuin vapauden symboli.

Lopulta, kun pääset perille, taksimatka on ollut kuin unelma. Sinä astut ulos, ja taksikuski nyökkää hyväksyvästi. “Hyvää päivää, toivottavasti matka oli miellyttävä.” Ruuhkabussin matkustajat, jotka vihdoin saapuvat perille, ovat kuin sotaveteraaneja, jotka ovat juuri selvinneet taistelusta. He katsovat sinua silmät suurina ja kysyvät: “Miten teit sen?”

Sinä vain hymyilet ja vastaat: “Otin taksin.” Ja sillä hetkellä he ymmärtävät, että joskus nopeampi reitti on myös mukavampi – ja ehkä jopa hauskempi.

© 2024 Juho Saastamoinen .FI - Kaikki oikeudet pidätetään. Välimuistiversio: 2024/06/17 01:51:00