# #eläkeuudistus Eläkejärjestelmän muutokset ja niiden vaikutukset #eläke #suomi #pension

Pensionointilainsäädännössä on sääntöjä, jotka kannustavat kansalaisia lykkäämään eläkeikää. Tämä tarkoittaa eläkeoikeuden myöntämistä “viivästyneenä”. Niille, jotka ovat saavuttaneet eläkeiän mutta haluavat jatkaa työskentelyä ja saada eläkkeensä myöhemmin, eläkkeen perusmäärä kasvaa. Tämä on tarkemmin kuvattu eläkerahaston ohjeissa.

Eläkerahaston mukaan eläkeoikeuden saavuttaneille, jotka kuitenkin haluavat viivästyttää eläköitymistään, eläke kasvaa seuraavasti:

– Jos eläke viivästyy enintään 60 kuukaudeksi, se nousee 0,5 % jokaiselta täydeltä vakuutuskautta seuraavalta kuukaudelta eläkeiän saavuttamisen jälkeen.
– Jos eläke viivästyy yli 60 kuukaudeksi, se nousee 0,75 % jokaiselta täydeltä vakuutuskautta seuraavalta kuukaudelta eläkeiän saavuttamisen jälkeen.

Esimerkiksi, jos henkilö lykkää eläköitymistään vuodella, hän saa 6 %:n lisäyksen eläkkeeseensä (0,5 % x 12), ja kahden vuoden viivästyksellä lisäys on 12 % (0,5 % x 24). Kuuden vuoden viivästys (72 kuukautta) tuo mukanaan 54 %:n lisäyksen (72 x 0,75 %). Viivästyneenä myönnettävä eläke myönnetään yleensä siitä kuukaudesta, jolloin hakemus on jätetty.

Eläkerahastossa on myös selvennetty, että YK:n apu ei vaikuta tukien myöntämiseen. Tietyillä alueilla, kuten Sumiin, Harkoviin ja Hersoniin, joissa asuu ihmisiä 10 kilometrin säteellä valtion rajasta Venäjän federaation kanssa tai konfliktialueilla, myönnetään kertaluonteinen 21 000 grivnan (noin 570 euroa) tuki lämmityskauden aikana.

“Saadut rahalliset tuet eivät vaikuta kotitalouden keskimääräisiin kuukausituloihin”, eläkerahastolta kerrotaan.

Kommentoi ja jaa tätä artikkelia ystäviesi kanssa, ja liittymällä Patreoniin voit lukea blogia ilman mainoksia.