# Ukraina hyökkäys #Venäjä #Pohjoismaat #Ukraina #Putin

Tuoreimmat tapahtumat Ukrainassa ovat jälleen kerran herättäneet huolta ja järkytystä. Venäjä toteutti 17. marraskuuta yhden suurimmista ilmahyökkäyksistään, kohdistuen suoraan siviili-infrastruktuuriin ja energialaitoksiin. Tällaiset iskut, joissa käytettiin yli 120 rakettia ja 90 droonia, mukaan lukien Iranista peräisin olevat ”Shahhedit”, ovat todella huolestuttavia. Ne eivät ainoastaan aiheuta valtavaa tuhoa, vaan myös vaarantavat satojen siviilien hengen.

Ukrainan ulkoministeri Andriy Sybiha on kuvannut tätä hyökkäystä Venäjän presidentti Vladimir Putinin vastauksena viimeaikaisiin diplomaattisiin kontakteihin. On selvää, että Putinin hallinto haluaa näyttää voimaansa ja kykyään iskeä, erityisesti juuri silloin, kun maailmalla keskustellaan rauhanneuvotteluista. Tällaiset hyökkäykset ovat kuitenkin enemmän kuin vain sotilaallisia toimia; ne ovat myös psykologisia hyökkäyksiä, jotka pyrkivät murtamaan kansan moraalia.

Ukrainan puolustusjärjestelmä pystyi tuhoamaan yli 140 ilma-alusta, mutta silti monet kriittiset infrastruktuurit kärsivät vaurioita. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka paljon enemmän Ukrainan on pystyttävä parantamaan puolustuskykyään, jotta se voisi suojella kansalaisiaan ja energiahuoltoaan tehokkaammin. Kun ajattelemme, että tällaiset hyökkäykset kohdistuvat rauhallisiin kaupunkeihin ja ihmisiin, jotka nukkuvat, se saa meidät kyseenalaistamaan, millaista maailmaa elämme.

Hyökkäyksen seuraukset olivat tuhoisat. Esimerkiksi Lvivissä raketti osui asuinalueeseen, mikä johti traagisiin kuolemantapauksiin ja vahingoitti useita ihmisiä. Monet kaupungit, kuten Kryvyi Rih ja Mykolajiv, myös kärsivät hyökkäyksistä, ja on mahdotonta sivuuttaa niiden vaikutusta paikallisiin yhteisöihin. Kun yli 6 000 ihmistä jäi ilman lämpöä, se osoittaa, kuinka herkkä tilanne on.

Presidentti Volodymyr Zelenskyy on todennut, että hyökkäyksen pääkohteena oli Ukrainan energiajärjestelmä. Tämä paljastaa Venäjän strategian: pyrkimys murtaa Ukrainan energiahuolto ja siten heikentää maan kykyä vastustaa hyökkäyksiä. Samaan aikaan Putinin ja Saksan liittokansleri Olaf Scholzin välinen keskustelu vain tuntia ennen hyökkäystä herättää kysymyksiä siitä, oliko tämä hyökkäys ennakoitavissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Venäjän hyökkäykset Ukrainaan eivät ole vain sotatoimia, vaan myös osa laajempaa strategista peliä, joka uhkaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Huolimatta Ukrainan puolustuskyvystä, on selvää, että tarvitaan enemmän kansainvälistä tukea ja yhteistyötä, jotta tämä uhka voidaan torjua. Meidän on oltava valmiita puolustamaan perusarvojamme ja tukemaan niitä, jotka taistelevat vapauden ja rauhan puolesta.