#budjetti2025 #Ukraina #talous #puolustus #kansantalous
19. marraskuuta Ukrainan parlamentti, eli Верховна Рада, hyväksyi lain nro 12000, joka käsittelee valtion budjettia vuodelle 2025. Budjetin pääkohdat herättävät monia kysymyksiä ja keskustelua, erityisesti sen suuren mittakaavan ja tiukkojen taloudellisten olosuhteiden vuoksi.
Ensinnäkin, budjetin kokonaismenot nousevat ennätykselliseen 3,94 biljoonaan grivnaan, mikä merkitsee 19 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tämä on merkittävä lisäys, ja se herättää kysymyksiä sen kestävyydestä ja rahoituslähteistä. Erityisesti puolustusmenot, jotka ovat 2,22 biljoonaa grivnaa, ovat huolestuttavan suuria osana kokonaisbudjettia. Tämä osoittaa Ukrainan jatkuvaa tarvetta vahvistaa puolustuskykyään, mutta samalla se herättää kysymyksiä muiden sektoreiden, kuten sosiaalipalvelujen ja infrastruktuurin, rahoituksesta.
Tulojen osalta budjetti ennustaa 2,3 biljoonan grivnan tuloja, mutta on tärkeää huomioida, että tämä sisältää 141 miljardia grivnaa verotuloja, joita ei ole vielä vahvistettu. Tämä luo epävarmuutta budjetin toteutettavuudelle. Deforekti on arvioitu olevan 1,546 biljoonaa grivnaa, mikä vastaa 19,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on huolestuttava luku, erityisesti verrattuna edellisen vuoden 20,6 prosenttiin.
Kansanedustaja Irina Heraštšenkon mukaan useat asiat budjetissa herättävät huomiota. Esimerkiksi bruttokansantuotteen kasvuennuste on vain 2,7 prosenttia, ja dollari on budjetissa hinnoiteltu 45 grivnaan. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi talouden vakauteen ja kansalaisten ostovoimaan. On myös huomionarvoista, että elinkustannusten ja minimipalkkojen taso pysyy ennallaan edellisvuoteen verrattuna, mikä saattaa aiheuttaa tyytymättömyyttä kansalaisten keskuudessa.
Puolustus- ja turvallisuussektorin menojen kasvaminen on merkittävä muutos. Esimerkiksi puolustusministeriön budjetti kasvaa 34,7 prosenttia, mikä viittaa siihen, että hallitus priorisoi puolustusta entistä enemmän. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että muut tärkeät sektorit, kuten koulutus ja terveydenhuolto, eivät jää kokonaan vähemmälle huomiolle.
Budjetin kritiikki on ollut voimakasta. Esimerkiksi Euroopan solidaarisuus -puolueen kansanedustajat kieltäytyivät äänestämästä budjetin puolesta ja nostivat esiin budjetin epäkohtia. Heidän mielestään budjetissa on edelleen liian suuria summia käytettävissä erilaiseen byrokratiaan ja hallintoon, kun taas kansalaisten sosiaaliset tarpeet on jätetty huomiotta. Tämä herättää kysymyksen: kenelle tämä budjetti todella on tarkoitettu?
Kaiken kaikkiaan budjetti vuodelle 2025 osoittaa Ukrainan hallituksen pyrkimyksen vahvistaa puolustuskykyä ja vastata nykyisiin uhkiin, mutta samalla se tuo esiin monia haasteita ja kysymyksiä talouden kestävyydestä ja kansalaisten hyvinvoinnista. Onko tämä budjetti todella kansan tarpeet huomioiva, vai onko se enemmänkin suunnattu hallinnon ja byrokratian tarpeisiin? Tämä on kysymys, joka jää vaivaamaan meitä kaikkia tulevina kuukausina.