# Anders Breivik ja hänen tukensa Venäjän aggressiolle
Viime aikoina Norjan tuomioistuimessa on tapahtunut häiritsevä tilanne, kun Anders Breivik, tunnettu terroristi, joka teki massamurhan, astui esiin tukemaan Venäjän aggressiivista toimintaa Ukrainassa. Hänen päänsä sivuilla näkyivät kaksi ”Z”-kirjainta, jotka ovat tulleet symboliksi Venäjän sodalle Ukrainassa. Tämä symboli herättää väistämättä mieleen historian synkät ajanjaksot, kuten kolmannen valtakunnan aikana käytetyn svastikan.
Breivik, joka on tuomittu 21 vuodeksi vankeuteen, ja jonka minimiaika on kymmenen vuotta, on nyt jo toista kertaa pyytämässä ehdonalaista vapautusta. Hänen syyllisyys on kiistaton; hän tappoi 77 ihmistä, useimmat heistä nuoria, ja hänen tekojensa seuraukset ovat järkyttäneet koko yhteiskuntaa. Breivikin esiintyminen tuomioistuimessa ei ollut vain oikeudellinen prosessi, vaan myös hänen ideologiansa provokatiivinen esittely.
Hänen mukaansa ”palautan tähän myöhemmin” oli hänen vastauksensa kysymykseen katumuksesta. Tämä lause itsessään kertoo paljon hänen ajattelutavastaan. Breivik ei vain kadu tekojaan, vaan myös näyttää, että hän on edelleen sitoutunut äärioikeistolaisiin ja väkivaltaisiin ideologioihin. Hän piti kädessään myös plakaattia, jossa oli äärioikeistolaisia viestejä, ja teki natsistisen tervehdyksen oikealla kädellään. Tällaiset teot herättävät kysymyksiä siitä, kuinka yhteiskunta voi käsitellä tällaisia henkilöitä, jotka eivät osoita katumusta eivätkä ymmärrä tekojensa vakavuutta.
Norja on ollut Ukrainalle tärkeä tukija, ja uutiset tuoreista avustuksista, kuten F-16-hävittäjistä ja NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmistä, osoittavat maan sitoutumisen kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin. Toisaalta, Norjan päätös olla enää myöntämättä turvapaikkaa tietyiltä ukrainalaisilta pakolaisilta kertoo myös monimutkaisista käytännöistä, joita maat joutuvat käsittelemään sodan aikana. Tällaiset päätökset voivat herättää keskustelua siitä, kuinka jokaisen maan tulisi tasapainottaa turvallisuus ja humanitaarinen apu.
On huolestuttavaa, että Breivik, joka on toiminut niin järkyttävästi, saa ääntään kuuluville tuomioistuimessa tukemalla väkivaltaista ja aggressiivista ideologiaa. Tämä ei ole vain yksittäinen tapaus; se heijastaa laajempaa ongelmaa äärioikeiston noususta Euroopassa ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Meidän on kysyttävä itsemme, miten voimme estää tällaisen ajattelun leviämisen ja suojella demokraattisia arvoja.
Yhteiskuntamme on rakennettava niin, että se vastustaa väkivaltaa ja vihaa kaikissa muodoissaan. Breivikin kaltainen ajattelu ei voi löytää sijaa, ja meidän on oltava valmiita puolustamaan rauhaa ja ihmisoikeuksia kaikissa olosuhteissa.