Pieni lintu lenteli taivaalla, mutta yhtäkkiä myrsky nousi. Tuuli ulvoi kuin vihainen peto, ja sade hakkasi maata. Lintu tunsi pelkoa sydämessään, mutta se ei antanut periksi. Se taisteli myrskyn voimaa vastaan, kunnes se huomasi toisen linnun lentävän läheltä.
”Hei! Miksi olet täällä myrskyn keskellä?” huusi pieni lintu kurkku suorana.
”En tiedä! Yritän löytää turvapaikan!” vastasi ystävä, joka oli yhtä peloissaan.
”Meidän täytyy pysyä yhdessä! Yksin olemme heikkoja, mutta yhdessä voimme selvitä tästä!” pieni lintu huusi, ja sen ääni kantautui myrskyn yli.
Ystävät päättivät lentää yhdessä, ja he suuntasivat kohti korkeita puita, jotka tarjosivat suojaa. Tuuli repi heidän höyheniään, mutta he eivät luovuttaneet. Ystävyys ja rohkeus kannustivat heitä eteenpäin, vaikka heidän sydämensä hakkaavat pelosta.
Lopulta he pääsivät turvaan puiden alle, missä myrskyn voimat eivät enää ulottuneet heihin. He hengittivät syvään ja katsoivat toisiaan. ”Me teimme sen!” pieni lintu sanoi.
”Yhdessä voimme voittaa kaiken,” ystävä vastasi. Myrsky saattoi olla voimakas, mutta heidän ystävyytensä oli vielä voimakkaampi. He olivat selviytyneet myrskyn keskellä, ja se oli vain vahvistanut heidän sideään.