**Salaperäinen saari ja kadonneet aarteet**
Kauan sitten, syvällä keskellä sinisiä vesiä, sijaitsi salaperäinen saari nimeltä Aarteiden Maa. Tämä saari oli peitetty tiheällä viidakolla ja sen rannat näyttivät kimmeltävän kultaa auringonpaisteessa. Legendan mukaan saarella oli kätketty aarteita, jotka olivat odottaneet löytäjäänsä vuosisatojen ajan.
Eräänä päivänä, rohkea nuori seikkailija nimeltä Ella päätti lähteä tutkimaan tätä mystistä saarta. Hän pakkasi mukaansa eväitä, kartan ja vanhan kompassin, jonka hänen isoisänsä oli antanut hänelle. Ella oli aina unelmoinut seikkailusta, ja nyt oli hänen aikansa.
Kun Ella saapui saarelle, hänet valtasi jännitys. Hän kuuli linnut laulavan ja näki värikkäitä kukkia joka puolella. Hän seurasi vanhaa polkua, joka vei syvemmälle viidakkoon. Polun varrella hän huomasi outoja merkkejä, jotka näyttivät olevan vanhojen merimiesten piirtämiä. Ella tiesi, että hän oli oikealla jäljellä.
Käveltyään useita tunteja, hän saapui suurelle kalliolle, jossa oli vanha, rustiikkinen portti. Portti oli peitetty sammaleella ja sen yläpuolella oli kaiverrettu teksti: ”Vain rohkeat löytävät aarteet.” Ella tunsi sydämensä hakkaavan, mutta hän ei antanut pelon estää itseään. Hän työnsi portin auki ja astui sisään.
Sisällä oli pimeä luola, mutta Ella sytytti taskulamppunsa ja jatkoi matkaansa. Hän huomasi, että luolan seinät olivat täynnä kimaltelevia jalokiviä ja kultakolikoita. Ella ei voinut uskoa silmiään – hän oli löytänyt kadonneet aarteet! Hän alkoi kerätä kolikoita ja kiviä mukanaan, mutta yhtäkkiä hän kuuli äänen.
”Vain yksi voi viedä aarteet mukanaan”, ääni kaikui luolassa. Ella kääntyi ympäri ja näki vanhan merimiehen haamun. Hän oli ollut saarella vuosisatojen ajan, vartioimassa aarteita. ”Miksi haluat aarteet?” haamu kysyi.
Ella mietti hetken. Hän ei halunnut aarteita vain itselleen. ”Haluan jakaa ne muiden kanssa. Jos voin auttaa köyhiä ja tehdä maailmasta paremman paikan, se on minulle riittävä palkinto,” hän vastasi.
Haamu hymyili ja sanoi: ”Olet todellinen seikkailija. Ota mukaasi yksi aarre ja jaa se hyväntekeväisyyteen.” Ella valitsi kauniin sapphirin ja kiitti haamua. Hän palasi takaisin saaren rannalle, ja hänen sydämensä oli täynnä iloa.
Ella palasi kotiin ja käytti sapphirin myynnistä saadut rahat auttaakseen paikallista lasten sairaalaa. Hänen seikkailunsa Aarteiden Maalla oli opettanut hänelle, että todellinen aarre on ystävyys ja halu auttaa muita.
Ja niin, salaperäinen saari jäi taas rauhaan, odottamaan seuraavaa rohkeaa seikkailijaa, joka olisi valmis löytämään sen kätketyt aarteet.