Yö kiehtoi, ja lapsi vaipui uniin tähtien tanssissa. Taivas oli täynnä kimaltavia tähtiä, jotka loistivat kuin timantit. Lapsi makasi pehmeällä sängyllään, silmät kiinni, ja hänen mielessään leijui kauniita unia.
Yön rauha ympäröi häntä kuin pehmeä viltti. Hän kuvitteli itsensä avaruuden seikkailijaksi, joka lensi tähtien välissä. Jokainen tähti kertoi oman tarinansa, ja lapsi kuunteli niitä herkällä korvalla. Yksi tähti oli rohkea ritari, joka pelasti prinsessoja, ja toinen tähti oli viisas vanha pöllö, joka tiesi kaiken maailmasta.
Yhtäkkiä lapsi huomasi, että hän oli noussut korkealle taivaalle. Hän tanssi tähtien kanssa, ja jokainen askel sai tähdet hohtamaan entistä kirkkaammin. He pyörähtivät ja kiersivät, ja lapsi tunsi itsensä vapaaksi kuin lintu.
Yön syli oli täynnä seikkailuja. Hän tapasi ystävällisiä kuu-olentoja, jotka näyttivät hänelle salaisia polkuja ja piilopaikkoja. He naurahtivat yhdessä ja leikkivät, kunnes aamun ensimmäiset säteet alkoivat valua taivaalle.
Kun aurinko nousi, lapsi heräsi sängyssään, mutta hänen sydämessään oli vielä yön taika. Hän hymyili ja tunsi, että vaikka yö oli ohi, tähtien tanssi oli aina hänen kanssaan. Hän tiesi, että unet olivat vain alkua suurille seikkailuille, jotka odottivat häntä vielä.
Ja niin lapsi astui uuteen päivään, valmiina kohtaamaan maailman, jossa tähdet jatkuivat tanssimista, kunhan vain uskalsi unelmoida.