**Ystävyys kukoistaa purojen äärellä**
Kaukana metsän siimeksessä virtasi kirkas puro, jonka vesi kimalsi auringon valossa kuin timantit. Puro oli ystävysten, Elinan ja Juhanin, salainen paikka, johon he pakenivat arjen kiireitä. He tapasivat siellä joka kesä, ja se oli heidän erityinen tilansa, jossa ystävyys kukoisti.
Eräänä aurinkoisena päivänä Elina saapui puroon ensimmäisenä. Hän istui kivellä, joka oli pehmeä sammalta ja katseli veden virtaamista. Pian Juha saapui, ja hänen kasvoillaan oli leveä hymy. ”Tänään on täydellinen päivä seikkailla!” hän huudahti.
He päättivät rakentaa pienen majan puroon. He keräsivät oksia, lehtiä ja kiviä, ja pian heillä oli kaunis pieni maja, joka näytti kuin se olisi noussut suoraan sadusta. Kun maja oli valmis, he istuivat sen sisälle ja jakoivat eväitään: makeita marjoja, voileipiä ja mehua. Ystävyys tuntui vahvemmalta kuin koskaan.
Kun aurinko alkoi laskea, Elina ja Juha päättivät kokeilla onneaan kalastamisessa. He valmistivat onkivavat ja heittivät ne puroon. ”Jos saamme kalaa, teemme siitä juhla-aterian!” Juha sanoi innokkaasti. He nauttivat yhdessäolostaan, nauraen ja jakamalla tarinoita.
Yhtäkkiä, Juha tunsi nykäisyn onkivavassaan. ”Minä sain jotain!” hän huudahti jännityksestä. Elina tuli kiireesti auttamaan. Yhdessä he vetivät ylös pienen, hopeanhohtoisen kalan. ”Tämä ei ole vain kala, vaan ystävyytemme symboli!” Elina sanoi hymyillen.
He päättivät päästää kalan takaisin veteen. ”Se on parempi niin,” Juha sanoi. ”Meidän ei tarvitse ottaa, vaan voimme iloita siitä, mitä luonto meille tarjoaa.” He katsoivat, kuinka kala ui takaisin puroon, ja tunsivat sydämissään, että ystävyys kukoisti vahvempana kuin koskaan.
Illan hämärtyessä he palasivat majan luo ja sytyttivät kynttilän, jonka olivat tuoneet mukanaan. He jakoivat unelmiaan ja toiveitaan, ja jokainen hetki tuntui erityiseltä. Ystävyys, joka oli syntynyt purojen äärellä, kasvoi joka kesä yhä vahvemmaksi.
Ja niin, Elina ja Juha ymmärsivät, että todellinen ystävyys kukoistaa luonnossa ja yhteisissä hetkissä, ja se on kestävämpi kuin mikään muu. Puro jatkoi virtaamistaan, aivan kuten heidän ystävyytensä.