**Kadonnut avain ja salainen puutarha**
Kaukana kaupungin vilinästä, vanhan kiviaidan takana, oli pieni ja viehättävä talo. Talon omisti vanha rouva, joka tunnettiin nimellä mummo Liisa. Mummo Liisalla oli tapana kertoa tarinoita salaisesta puutarhasta, joka sijaitsi talon takana, mutta vain harvat olivat nähneet sen kauneuden.
Eräänä aurinkoisena aamuna, nuori tyttö nimeltä Emma päätti tutustua mummo Liisan tarinoihin. Hän oli kuullut, että puutarhan sisäänkäynnin avain oli kadonnut. Emma halusi löytää sen ja avata portin, joka johti salaisiin seikkailuihin.
Emma pukeutui lempimekkoonsa ja otti mukaansa suuren, vanhan avaimen etsimiseen. Hän tutki taloa huolellisesti. Hän kysyi mummo Liisalta, oliko hän nähnyt avainta. Mummo hymyili ja sanoi: ”Avaimet eivät aina ole näkyvissä, mutta ne voivat olla siellä, missä sydän on.”
Emma mietti mummon sanoja ja päätti etsiä avainta puutarhasta. Hän kulki kiviaidan viertä ja huomasi, että siellä oli pieniä kukkia, jotka kukkivat iloisesti. Hän keräsi muutaman kukan ja jatkoi matkaansa.
Yhtäkkiä Emma huomasi jotain kiiltävää maassa. Hän meni lähemmäs ja huomasi, että se oli vanha avain! ”Olen löytänyt sen!” Emma huudahti riemuitsi. Avaimessa oli kauniita kuvioita, ja se tuntui olevan aivan erityinen.
Innoissaan Emma riensi takaisin talolle ja suuntasi salaiselle portille. Hän työnsi avaimen lukkoon ja kuuli pienen ”klik” -äänen. Portti avautui hitaasti, ja hänen edessään avautui upea puutarha, täynnä värikkäitä kukkia, laulavia lintuja ja säihkeitä perhosia.
Emma juoksi puutarhassa, nauttii auringosta ja tuoksuista. Hän löysi myös vanhan puun, jonka juurella oli vanha, puinen penkki. Siinä hän istui ja mietti, kuinka tärkeää oli uskoa unelmiin ja etsiä piilotettuja aarteita.
Päivän päätteeksi Emma palasi mummo Liisan luokse. Hän kertoi löytäneensä avaimen ja avanneensa salaisen puutarhan. Mummo hymyili ylpeänä ja sanoi: ”Olet todellinen seikkailija, Emma. Muista, että seikkailut eivät aina ole kaukana, joskus ne löytyvät aivan läheltä.”
Ja niin Emma oppi, että kadonneet avaimet voivat avata ovia, jotka vievät upeisiin paikkoihin, kunhan vain uskoo ja etsii rohkeasti. Salainen puutarha oli nyt hänen salaisuutensa, ja hän tiesi, että sinne voisi palata aina, kun siltä tuntui.