Avaruus oli pimeä ja pelottava. Kaukana, syvällä galaksin syövereissä, leijui kadonnut avaruusalus nimeltä ”Ukkoskippari”. Se oli ollut legendanomainen alus, jonka kerrottiin kadonneen vuosikymmeniä sitten mystisten tapahtumien vuoksi. Kaikki ajattelivat sen olevan vain satu, kunnes eräänä yönä, outojen signaalien alkaessa kuulua, maailma heräsi.
Kapteeni Lauri, rohkea ja päättäväinen, päätti lähteä tutkimaan näitä signaaleja. Hänellä oli vain pieni miehistö mukanaan, ja he kaikki olivat täynnä vihaa ja turhautumista. Miksi kukaan ei ollut koskaan paljastanut ”Ukkoskipparin” salaisuuksia? Miksi aluksen kohtalo oli jäänyt unohtuneeksi? Nyt he olivat matkalla kohti tuntematonta.
Kun he viimein saapuivat kadonneen aluksen luokse, näky oli upea mutta samalla hirvittävä. Alus leijui hiljaa tyhjyyden keskellä, sen pinnalla oli outoja symboleita ja merkkejä, jotka näyttivät olevan ikivanhoja. Lauri tunsi sydämensä sykkivän raivosta. Hänen miehistönsä oli väsyneitä ja peloissaan, mutta Lauri oli päättänyt selvittää totuuden, vaikka se vaatisi heidän henkensä.
He astuivat alukseen, ja heti ovien sulkeuduttua ympärilleen laskeutui pimeys. Lauri huusi: ”Miksi kukaan ei kertonut meille tästä? Miksi meitä on huijattu?” Miehistö yritti rauhoittaa häntä, mutta hänen vihaansa ei voinut sammuttaa. Sisällä alus oli kuin labyrintti, täynnä outoja koneita ja hylättyjä huoneita. Kaikki oli täynnä epätoivoa ja surua.
Sitten he löysivät sen – salaisen huoneen, joka oli lukittu tiukasti. Lauri potkaisi ovea raivokkaasti, ja se avautui. Huoneessa oli vanha tietokone, joka näytti olevan kytkettynä johonkin. Kun Lauri ja miehistö alkoivat tutkia sitä, he ymmärsivät, että alus oli ollut kokeilujen kohteena – kokeilujen, jotka olivat menneet täysin pieleen. Heidän vihaansa lisäsi se tieto, että he olivat vain kokeen jälkeläisiä, ihmiskunnan uhreja.
”Meidän on palattava!” yksi miehistön jäsenistä huusi. ”Meidän on kerrottava kaikille, mitä täällä on tapahtunut!” Mutta Lauri tiesi, että se ei olisi niin helppoa. He olivat avaruudessa, ja heidän oli pakko tehdä valinta: jäädä ja taistella aluksen salaisuuksien kanssa vai paeta ja yrittää unohtaa.
Lauri katsoi ympärilleen, ja hänen sydämensä täyttyi vihaisesta päättäväisyydestä. ”Me emme voi paeta. Meidän on paljastettava totuus, vaikka se maksaisi meille henkemme!” Hän puristi nyrkkinsä yhteen. ”Me olemme Ukkoskipparin viimeiset toivon kipinät, ja me emme anna kenenkään unohtaa tätä.”
Ja niin he alkoivat taistelun, joka muuttaisi heidän elämänsä ikuisesti. Kadonnut avaruusalus ja sen salaisuudet eivät jääneet enää piiloon.