# #SaksanKansleri #Putin #Ukraina #Kritikki #KansainvälisetSuhteet
Viimeisimmät uutiset Saksasta ovat herättäneet laajaa keskustelua, kun Rodger Kisevetter, Saksan kristillisdemokraattisen unionin (CDU) edustaja, ilmoitti, että liittokansleri Olaf Scholz saattaa tavata Venäjän presidentti Vladimir Putinin ennen parlamenttivaaleja. Tämä uutinen on synnyttänyt voimakasta kritiikkiä, erityisesti opposition keskuudessa, joka pelkää, että tällaiset keskustelut voisivat vahingoittaa Ukrainan etuja.
Kisevetterin mukaan on yhä enemmän merkkejä siitä, että Scholz valmistautuu matkalle Moskovaan. Hän varoitti, että tällainen tapaaminen voisi tarkoittaa, että Ukraina jää jälleen kerran suurvaltojen pelinappulaksi. Kisevetter korosti, että Ukraina ei saa olla uhri tässä tilanteessa, vaan sen on saatava tukea, erityisesti nyt, kun se kamppailee Venäjän aggressiivista politiikkaa vastaan. Hänen näkemyksensä mukaan, jos neuvottelut toteutuvat, se voisi käytännössä merkitä Ukrainan kapitulointia.
Scholz on aikaisemmin esittäytynyt ”rauhankanslerina”, joka tukee Ukrainaa, mutta samalla hän pyrkii myös neuvottelemaan Venäjän kanssa sodan lopettamiseksi. Tämä kaksijakoinen lähestymistapa on herättänyt kysymyksiä siitä, kuinka johdonmukaisesti Saksan hallitus todella tukee Ukrainan taistelua. Kisevetterin kriittinen ääni on tärkeä, sillä CDU:n johtaja Friedrich Merz on tällä hetkellä suosittu seuraavaksi liittokansleriksi, ja hänen näkemyksensä voivat vaikuttaa vaalitulokseen.
Viimeisimmän keskustelun aikana Scholz ja Putin käyvät ensimmäistä kertaa puhelimessa lähes kahteen vuoteen. Tämä keskustelu herätti huomiota, sillä Scholz käytti tilaisuutta hyväkseen tuomitakseen Venäjän sodan ja vaatiakseen joukkojen vetämistä. Tämä on selkeä viesti siitä, että Saksa aikoo pitää Ukrainaa puolellaan, mutta onko tämä riittävää, kun otetaan huomioon Venäjän nykyinen tilanne ja sen vaikutus alueen turvallisuuteen?
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on myös ilmaissut huolensa siitä, että tällaiset keskustelut voivat johtaa uusiin neuvotteluihin, jotka eivät välttämättä hyödy Ukrainaa. On selvää, että tilanne on monimutkainen, ja jokainen askel, jonka Saksan hallitus ottaa, on tarkasti valvottu niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin.
Kisevetterin varoitukset ovat tarpeen. Meidän on oltava tietoisia siitä, että Ukraina ei voi olla jälleen kerran suurvaltojen pelinappula. Tuki Ukrainalle on elintärkeää, ja Saksan hallituksen on toimittava johdonmukaisesti ja päättäväisesti tukemalla sitä nyt enemmän kuin koskaan.