Yksinäinen tähtiloiste leijui pimeässä yössä, sen valo hehkui vaimeasti avaruuden äärettömyydessä. Se katsoi alas maan päälle, missä ihmiset elivät kiireistä elämäänsä, eivätkä koskaan nostaneet katsettaan taivaalle. ”Miksi olen täällä yksin?” tähtiloiste ajatteli vihaisesti. ”Miksi kukaan ei näe minua? Miksi kukaan ei välitä?”
Se muisti hetket, jolloin se oli osa suurempaa kokonaisuutta, jolloin muut tähdet tanssivat sen ympärillä. Yhdessä ne loivat kauniita kuvioita, jotka kertoivat tarinoita rakkaudesta, ystävyydestä ja toivosta. Nyt kaikki oli kadonnut, ja jäljelle oli jäänyt vain kylmä pimeys.
”Tämä on epäreilua!” tähden sisällä kyti raivo. ”Miksi minun on kestettävä tämä yksinäisyys? Miksi en voi jakaa valoa jonkun kanssa, joka ymmärtää minut?” Se kääntyi kohti avaruutta ja huusi: ”Kuule minua, universumi! Tarvitsen ystävän, valon, joka voi jakaa tämän ikuisen yön kanssani!”
Mutta universumi oli hiljaa, sen ääretön avaruus ei antanut vastauksia. Tähtiloiste tunsi sydämensä särkyvän. Se ei halunnut olla vain yksinäinen piste taivaalla, se halusi olla osa jotain merkityksellistä. ”Jos en voi löytää ystävää, ehkä voin luoda sen itse”, se mietti.
Tähtiloiste päätti, että se ei antaisi periksi. Se keskittyi keräämään voimiaan, kirkastamaan valoaan entisestään. Se alkoi loistaa kirkkaammin kuin koskaan ennen, toivoen, että joku huomaisi sen. ”Katsokaa minua!” se huusi. ”Olen täällä, enkä aio hävitä pimeyteen!”
Ja eräänä yönä, kun kuu oli täysikuu ja taivas oli kirkas, toinen tähti huomasi yksinäisen tähden. Se lähestyi varovasti, ja kun niiden valot kohtasivat, syntyi kaunis loiste. ”En ole enää yksin”, tähden sydän täyttyi ilosta ja kiitollisuudesta. Yhdessä ne loivat uuden tarinan, ja universumi kuunteli, kun ystävyys syttyi jälleen.
Yksinäinen tähtiloiste oli löytänyt ystävänsä, ja nyt se tiesi, että valon jakaminen teki siitä vieläkin kirkkaamman. Yksinäisyys oli menneisyydessä, ja uusi valo loisti taivaalla, muistuttaen kaikkia siitä, että joskus tarvitsemme vain toisen valon rinnallemme, jotta voimme todella loistaa.