Mielenterveyden tutkimus: epäilty rikoksen yhteydessä
Kaupungin hämärässä nurkassa, missä varjot liikkuivat kuin elävät olennot, pidätettiin lääkäri, jonka maine oli aikaisemmin kiistaton. Häntä epäiltiin järkyttävästä rikoksesta, ja nyt hänet oli siirretty psykiatriseen sairaalaan arvioitavaksi. Huoneen neljä seinää tuntuivat puristavan häntä, ja valkoiset valot loistivat kylmästi, paljastaen hänen sisimpänsä pelot.
Psykiatriset ammattilaiset aloittivat tutkinnan. Heidän silmänsä olivat terävät, ja he arvioivat jokaista hänen liikettään. ”Deal with it,” hän kuiskasi itselleen, yrittäen löytää rauhan kaaoksen keskeltä. Mutta rauha oli vain illuusio; hänen mielensä oli kuin sokkeloinen labyrintti, josta ei löytynyt ulospääsyä.
Arviointiprosessi vei aikaa. Lääkärit tekivät testejä, kyselivät kysymyksiä ja tarkkailivat hänen käyttäytymistään. Joka kerta, kun he kirjoittivat muistiinpanojaan, hän tunsi painavan katseen jäävän hänen niskaansa. Mikä oli totta ja mikä ei? Hän kysyi itseltään, oliko hän edes kykenevä ymmärtämään omaa tilaansa.
Päivät muuttuivat viikoiksi, ja epäilykset kasvoivat. Hänelle kerrottiin, että hänen henkinen terveytensä oli avain siihen, voisiko hän seistä oikeuden edessä. Mutta mitä jos hänen mielensä oli jo murtunut? Ajatus siitä, että hän ei saisi koskaan palata normaalin elämän pariin, sai hänet kyyneliin. ”Deal with it,” hän toisti, mutta sanat tuntuivat tyhjiltä.
Lopulta asiantuntijat saapuivat päätökseensä. Hänen mielensä oli haavoittunut, mutta ei niin, että se olisi vapauttanut häntä vastuusta. Hänet tuomittiin elinikäiseen eristykseen, ja hänen elämänsä oli kääntynyt synkäksi, loputtomaksi varjoksi. Hän ymmärsi, ettei enää ollut toivoa; hänen kohtalonsa oli sinetöity, ja maailma jatkoi kulkuaan hänen ympärillään, ikuisesti suljettuna.
Tämä on fiktiivinen tarina, jolla ei ole perustaa todellisuudessa.