Psyykkeen kartoitus epäillyn lääkärin taustalla
Poliisi oli pidättänyt lääkärin, jonka epäiltiin syyllistyneen vakaviin rikoksiin. Hänen nimensä oli Dr. Aleksi, ja hän oli tunnettu alallaan, mutta nyt hän makasi kylmässä psykiatrisessa sairaalassa, odottaen arviointia. Huoneen seinät olivat vaaleat, mutta tunnelma oli kaikkea muuta kuin rauhoittava. Lääkärin silmissä oli heijastuksia menneistä teoista, ja ne kertoivat tarinaa, jota kukaan ei voinut ymmärtää.
Arviointi alkoi, kun mielenterveyden asiantuntijat kokoontuivat hänen ympärilleen. Heidän kysymyksensä olivat suoria ja armottomia. ”Oletko tietoinen teoistasi?” ”Miten voit selittää käyttäytymisesi?” Dr. Aleksin sanat valuivat kuin hiekka sormien välistä, ja hän vain mumisi: ”Deal with it.” Se oli hänen tapansa kohdata omaa todellisuuttaan, mutta se ei tuonut hänelle rauhaa.
Kävi ilmi, että hänen mielensä oli kuin myrskyisä meri, täynnä synkkiä salaisuuksia ja epätoivon aaltoja. Psykologiset testit paljastivat, että hän oli kärsinyt vuosia hoitamattomasta mielenterveysongelmasta, joka oli syönyt häntä sisältäpäin. Hänen käyttäytymisensä oli vain jäävuoren huippu; syvemmällä piilossa oli jokin, jota hän ei ollut koskaan pystynyt kohtaamaan.
Päivät muuttuivat öiksi, ja lääkärin käyttäytyminen muuttui yhä arvaamattomammaksi. Hän saattoi nauraa ääneen tai itkeä ilman syytä, ja asiantuntijat kirjoittivat muistiinpanojaan, miettien, oliko hän kykenevä ymmärtämään tekojaan tai osallistumaan oikeudenkäyntiinsä. ”Deal with it,” hän toisteli itselleen kuin mantraa, mutta se ei ollut vastaus, vaan vain keino paeta todellisuuttaan.
Lopulta, kun arviointi saatiin päätökseen, asiantuntijat julkaisivat raporttinsa. Dr. Aleksi oli todennut olevan osittain syyntakeeton, mutta se ei muuttanut hänen kohtaloaan. Hän oli edelleen vangittuna, ja tulevaisuus näytti yhtä synkältä kuin hänen mielensä. Ei ollut pakotietä, ei pelastusta, vain pysyvä epätoivo, joka täytti huoneen. Kaikki, mitä hän oli ollut, oli mennyttä, ja hän jäi elämään muistoissa, jotka eivät koskaan hälvennyt.
Tämä on fiktiivinen tarina, jolla ei ole todellisuuspohjaa.