# #Tищенко #ВерховнаРада #корупція #суд #бізнес
Mikola Tishchenko, kansanedustaja, herätti huomiota yllättävällä esiintymisellään Ukrainan parlamentissa, vaikka hänen olisi pitänyt olla kotiarestissa. Hänen saapumisensa 8. tammikuuta oli mahdollista, koska oikeuden päätöksen voimassaolo oli päättynyt ja ilmeisen oikeudellisen virheen vuoksi Tishchenko sai vapauden liikkua. Tämä tapahtuma herättää kysymyksiä oikeusjärjestelmän toimivuudesta sekä poliittisesta vastuusta.
Tishchenko ilmoitti keskustelussa kollegansa Olexiy Hontšarenkon kanssa muuttaneensa täysin kantaansa ja lopettavansa taistelun niin sanottuja ”kol- keskuksia” vastaan. Hän totesi, että ”tämä taistelu ei ole kenellekään tarpeellinen”. Tämä lausunto on erityisen kiinnostava, sillä se vaikuttaa olevan käännekohta hänen aiemmalle, voimakkaalle vastustukselleen. Onko kyseessä vain strateginen siirto vai todellinen muutospyrkimys?
Kohtaaminen Galina Janchenkon kanssa, joka tunnetaan liiketoiminnan oikeuksien puolustajana, herättää myös kysymyksiä. Janchenkon aktivismi korruption ja vallan väärinkäytösten vastaisena puolustajana on ollut merkittävää. Onko Tishchenkon halaukseen liittyvä symboliikka merkki liittoutumisesta tai jopa yhteistyöstä, joka voi vaikuttaa hänen tuleviin päätöksiinsä?
Tishchenkon oikeudellinen asema on ollut vaikea. Hänet pidätettiin kesällä, ja hän oli kotiarestissa, mutta oikeuden epäonnistuminen valita uusi ehkäisevä toimenpide mahdollisti hänen paluunsa poliittiseen arenaan. Tämä tilanne on herättänyt voimakasta kritiikkiä ja ihmetystä. Oikeusjärjestelmän uskottavuus on vaakalaudalla, ja kansalaisilla on syytä kyseenalaistaa, kuinka hyvin oikeus suojelee heidän etujaan.
Tishchenkon tapaus on monella tapaa symboli laajemmista ongelmista, jotka vaivaavat ukrainalaista yhteiskuntaa: korruptio, vallan väärinkäyttö ja oikeusjärjestelmän toimimattomuus. Hänen tapaukseen liittyvät tapahtumat, kuten hyökkäys Dniprossa, josta hänet syytetään, ovat herättäneet huolta yhteiskunnan turvallisuudesta ja lainvalvonnan tehokkuudesta.
Kansalaisena tämä kaikki saa minut pohtimaan, miten voimme varmistaa, että valta ei väärinkäytä asemaansa. Onko meillä riittävästi mekanismeja valvoa ja pitää vastuussa niitä, jotka ovat vallankäyttäjiä? Voimmeko luottaa siihen, että oikeusjärjestelmä toimii reilusti ja puolueettomasti? Tishchenkon tapaus on muistutus siitä, että oikeusvaltio ei ole itsestäänselvyys, ja meidän on jatkuvasti puolustettava sitä.