Salaisuudet vanhan kartanon hämärissä kulisseissa
Kaupungin laidalla seisoi vanha kartano, jonka hämärät käytävät ja hylätyt huoneet kätkivät sisäänsä synkkiä salaisuuksia. Kartano oli ollut vuosikymmeniä tyhjillään, kunnes eräänä päivänä poliisi saapui sen kynnykselle. He olivat saaneet vihiä, että siellä saattoi piillä jotain outoa ja vaarallista.
Sisällä kartanossa he löysivät epäillyn lääkärin, jonka käytös oli järkyttävää. Hänet pidätettiin ja vietiin poliisiasemalle. Pian kuitenkin heräsi kysymyksiä hänen mielenterveydestään. Olisiko hän kenties kärsinyt mielenterveysongelmista, jotka voisivat vaikuttaa hänen oikeudelliseen vastuuseensa?
Epäilty lääkäri siirrettiin psykiatriseen sairaalaan, jossa häntä arvioitiin. Mielenterveysalan ammattilaiset tarkkailivat häntä tarkasti, suorittaen psykologisia testejä ja arvioiden hänen käyttäytymistään. Vähitellen paljastui, että hänen mielensä oli kuin labyrintti, täynnä synkkiä käänteitä ja pelottavia ajatuksia. Hän mumisi itsekseen, ”Deal with it,” kun hänen silmänsä olivat täynnä epätoivoa. Se oli kuin hän olisi yrittänyt vakuuttaa itselleen, että kaikki olisi kunnossa, vaikka syvällä sisimmässään hän tiesi, että ei ollut.
Psykiatriset arvioinnit kestivät viikkoja, ja lääkärin tila vain paheni. Hänen menneisyytensä alkoi paljastua, ja se oli täynnä traumoja ja kauheuksia, joita hän ei ollut koskaan käsitellyt. Hänen huuliltaan kuului yhä tuo lause, ”Deal with it,” mutta se alkoi kuulostaa yhä enemmän epätoivon huudolta kuin hyväksymiseltä.
Kun arviointi vihdoin päättyi, asiantuntijat julkaisivat raportin: lääkäri oli syvästi häiriintynyt, ja hänen kykynsä osallistua oikeudellisiin menettelyihin oli kyseenalainen. Hänen kohtalonsa oli sinetöity, mutta varjo, joka hänen elämäänsä oli varjostanut, ei koskaan häviäisi. Hän jäi ikuisesti vangituksi omaan mieleensä, jossa pimeys hallitsi ja toivon kipinä sammui.
Vanhan kartanon hämärissä kulisseissa, jossa kaikki oli alkanut, ei ollut enää jälkeäkään valosta. Sen seinät olivat todistajia, jotka vaikenivat ikuisesti. Kaikki, mitä oli tapahtunut, jäi vain muistoihin, ja ne muistot olivat yhtä synkkiä kuin kartanon varjot.
Tämä on fiktiivinen tarina, jolla ei ole todellista perustaa.