**Epätavallinen tapaus: Psykiatrinen arvio lääkäristä**
Poliisi oli pidättänyt lääkärin, jonka epäiltiin syyllistyneen vakaviin rikoksiin. Tapaus herätti laajaa huomiota, ja nyt lääkäri oli suljettu psykiatriseen sairaalaan, jossa häntä arvioitiin. Psykiatrit ja terapeutit tutkivat hänen mieltään, yrittäen ymmärtää, oliko kyseessä pelkkä rikollinen vaiko mielenterveysongelmista kärsivä ihminen.
Sairaalan kylmät seinät ja vaimeat äänet loivat ahdistavan ympäristön, jossa ajatus tulevaisuudesta tuntui yhä etäisemmältä. Lääkäri istui yksin huoneessaan, miettien, miten hänen elämänsä oli päätynyt tähän. Hän oli kerran pelastanut ihmishenkiä, mutta nyt hän oli itse uhri – ei vain lain, vaan myös oman mielensä.
Psykologiset testit ja käyttäytymisen havainnointi olivat vain osa prosessia, joka saisi kestää päiviä, jopa viikkoja. ”Deal with it,” hän kuiskasi itselleen, yrittäen löytää voimaa selvitä tästä koettelemuksesta. Mutta jokainen päivä toi tullessaan uusia kysymyksiä ja lisää epätoivoa. Mikä oli todellista, ja mikä vain mielen tuottamaa harhaa?
Käytävillä kuului askeleita, ja hänen oli pakko kohdata hoitajat ja lääkärit, joiden silmissä hän näki pelkoa ja epäluuloa. Hänen oli pakko selittää itsensä, mutta sanat takertuivat kurkkuun, ja ääni lakkasi kuulumasta.
Aika kului, mutta toivo tuntui katoavan. Olivatko hänen tekojensa syyt juurtuneet syvälle hänen mieleensä? Menneisyyden haamut piinasivat häntä, ja jokainen arviointi tuntui vain syventävän hänen ahdistustaan.
Kun viimein saapui päätöspäivä, hänen kohtalonsa oli jo sinetöity. Lääkärin oli pakko elää tänään, mutta huomenna ei ollut enää mitään. Kaikki, mitä hän oli rakentanut, oli romahtanut, ja kaikki mahdollisuudet oli riistetty.
Häntä ei pelastettu – ei lakien eikä lääkkeiden avulla. Hän oli jäänyt vankilaan, joka oli rakennettu hänen omasta mielestään. Ikuinen epätoivo oli hänen ainoa seuransa.
Tämä tarina on fiktiivinen eikä perustu todellisiin tapahtumiin.