# #Nato #Baltia #Puolustus #Budjetti #Yhdysvallat
Viime aikoina olen seurannut tarkasti tapahtumia, joissa Liettua ja Viro ovat nousseet esiin puolustuspolitiikassaan. Molemmat maat ovat ilmoittaneet aikovansa nostaa puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan, mikä on merkittävä askel ja nostaa kysymyksiä Euroopan turvallisuustilanteesta, erityisesti Ukrainan sodan valossa.
Liettuan ulkoministeri Kjaistutis Budris on korostanut, että tämä päätös ei ole vain Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin vaatimuksesta johtuvaa, vaan se perustuu myös Liettuan omiin tarpeisiin puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Budriksen mukaan lisääntynyt rahoitus on elintärkeää, jotta maa voi ylläpitää riittävää taistelukykyä. Tämä on erittäin tärkeää, kun otetaan huomioon, että alueen turvallisuustilanne on heikentynyt ja uhkat ovat moninaiset.
Eestin pääministeri Kristien Mihal on myös ilmoittanut, että hänen maansa seuraa Liettuan esimerkkiä ja nostaa puolustusbudjettinsa nykyisestä 3,7 prosentista viiteen prosenttiin. Tämä yhteinen päätös Baltian maiden välillä on osoitus siitä, kuinka vakavasti ne suhtautuvat nykyisiin turvallisuushaasteisiin. Mihalin mukaan Yhdysvaltojen viesti on ollut selkeä: puolustusmenojen on kasvettava, ja he ovat tunnistaneet uhkat, joita vastaan on varauduttava.
Tässä kontekstissa on kiinnostavaa tarkastella, miten Liettuan ja Viron päätökset vaikuttavat laajemmin Euroopan puolustuspolitiikkaan. Eri maat, kuten Puola, ovat jo nostaneet puolustusmenonsa yli neljän prosentin, ja keskustelujen myötä on mahdollista, että NATO:n jäsenvaltioille asetetaan uusi, korkeampi kynnys, joka voisi nousta jopa kolmeen ja puoleen prosenttiin. Tämä kehitys voisi muuttaa koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria.
Yhdysvaltojen presidentti Trump on useaan otteeseen kritisoinut liittolaisiaan siitä, etteivät he käytä tarpeeksi varoja puolustukseensa. Hänen puheensa Davosissa korostivat, että Yhdysvallat on aina kantanut suurimman taakan, ja muiden maiden tulisi tehdä enemmän. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, onko viiden prosentin raja todella perusteltu vai onko se liiallista.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky on myös tukenut tätä aloitetta, sillä hän ymmärtää hyvin, kuinka tärkeää on varmistaa riittävä turvallisuus Euroopassa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että puolustukseen investoiminen ei saa tapahtua muiden tärkeiden sektoreiden, kuten terveydenhuollon tai sosiaaliturvan, kustannuksella.
Liettuan ja Viron päätökset ovat tärkeitä signaaleja, mutta ne myös herättävät kysymyksiä siitä, miten muut NATO-maat reagoivat. Jokaisen jäsenvaltion on arvioitava omaa turvallisuustilannettaan ja tehtävä päätöksiä sen mukaan. Onko viiden prosentin tavoite realistinen ja kestävä pitkällä aikavälillä, vai onko se vain lyhyen aikavälin reaktio nykyisiin uhkiin? Aika näyttää, miten tilanne kehittyy ja miten Euroopan maat onnistuvat vahvistamaan omaa puolustuskykyään.