# Analyysi: Venäjän talous ja Putinin tulevaisuus #Venäjä #Putin #sanktiot #Ukraina #talous
Sanktiot, jotka lännen maat ovat asettaneet Venäjälle, eivät todennäköisesti riitä pakottamaan presidentti Vladimir Putinia neuvottelupöytään. Kuitenkin lännen liittolaisilla on toiveita, että kasvava taloudellinen paine Venäjällä saattaa lopulta johtaa hallinnon heikkenemiseen. Bloombergin mukaan tilanne on huolestuttava, ja asiantuntijat, kuten Alex Isakov, varoittavat talouden mahdollisista romahduksista.
Isakovin mukaan Yhdysvaltojen hallinnon uusimmat sanktiot saattavat ”tuhoaa” jopa 400 000 barrelia öljyä päivässä, mikä vastaa noin viittä prosenttia Venäjän kokonaisöljyntuotannosta. Vaikka tämä kuulostaa merkittävältä, on huomattava, että maailmanmarkkinoilla öljyn hinnat ovat viime aikoina nousseet, mikä voi osittain peittää näiden menetysten vaikutuksia. Venäjän keskuspankki onkin viime aikoina pyrkinyt hillitsemään inflaatiota, joka on lisääntynyt työvoimapulan ja valtion menojen kasvun vuoksi, erityisesti sotilaallisten toimien tukemiseksi.
Öljy- ja kaasu myynnistä kertyvät tulot muodostavat kolmanneksen Venäjän budjetista, joten sanktiot voivat tiukentaa Putinin sotakoneiston taloudellista tilannetta. Kuitenkin asiantuntijat ovat huolissaan siitä, kuinka pitkään mahdollinen taantuma todella vaikuttaa Putinin suosiolukuihin. Vaikka inflaatio nostaa palkkoja, on epäselvää, vaikuttaako se merkittävästi kansalaisten tyytyväisyyteen.
Lisäksi on raportoitu, että Venäjän hallitus on käyttänyt jo noin 60 prosenttia kansallisesta varallisuusrahastostaan, mikä herättää huolta valtion rahoitustilanteesta. Jos nykyinen kehitys jatkuu, nämä varat saattavat loppua 12–18 kuukauden kuluessa. Tällöin Venäjän on pakko nostaa öljyn vientihintojaan, mikä voi pahentaa talouskriisiä entisestään.
Donald Trumpin aikaisemmat toimet Ukrainan sodan päättämiseksi herättävät myös kysymyksiä. Trump on määrännyt erityisedustajansa Keith Kelloggin pyrkimään rauhan solmimiseen 100 päivän kuluessa. Samalla Trump on uhkaillut Venäjää uusilla sanktioilla, mikäli Putin ei suostu rauhansopimukseen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on puolestaan ilmoittanut, että vaalit voidaan järjestää vain, jos taistelut lakkaavat ja Ukrainalle annetaan luotettavat turvallisuustakuut. Kuitenkin Ukrainassa ollaan huolissaan, että vaalien järjestäminen nykyisessä epävakaassa tilanteessa voi lisätä sisäisiä jakolinjoja ja avata mahdollisuuksia Venäjän sekaantumiselle vaaliprosessiin.
Zelenskyi on myös todennut, että hänen presidenttikaudellaan ei voida järjestää vaaleja sodan aikana, mikä tekee tulevaisuudesta epävarman. Putin on puolestaan todennut, että ilman uutta vaalivaltuutusta Zelenskyi on ”laiton”, mikä vaikeuttaa rauhanneuvotteluja.
Kun tarkastelen tätä tilannetta, on selvää, että Venäjän taloudelliset ongelmat ja Putinin hallinnon tulevaisuus ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Vaikka lännen sanktiot saattavat aiheuttaa välittömiä ongelmia, niiden pitkäaikainen vaikutus riippuu suuresti siitä, kuinka Venäjä sopeutuu uuteen taloudelliseen todellisuuteen.