# Analyyttinen tarkastelu: Venäjän armeijan rekrytointiongelmat ja niiden seuraukset
Viime aikoina on käynyt ilmi, että Venäjän armeijan kuukausittaiset rekrytointimäärät eivät todennäköisesti riitä kattamaan niitä menetyksiä, joita maa kärsii sodassa Ukrainassa. Tämä havainto nostaa esiin monia kysymyksiä Venäjän sotilaallisista kyvyistä ja sen hallituksen kyvystä hallita tilannetta.
Analyytikot, kuten ISW (Institute for the Study of War), ovat todenneet, että Venäjän viranomaiset välttelevät aktiivisesti reserviläisten pakollista kutsuntaa, vaikka armeijalla on merkittäviä vaikeuksia henkilöstön rekrytoinnissa. Duman puolustuskomitean puheenjohtaja Andrei Kartapolov totesi, ettei lisämobilisaatiota tarvita, sillä Venäjällä on ”taktinen etu”. Tämä väite herättää kuitenkin kysymyksiä, kun otetaan huomioon, kuinka monta sotilasta on liittynyt palvelukseen sodan alusta lähtien.
Yksi tärkeimmistä havainnoista on se, että monet viranomaiset, kuten Kartapolov ja toinen komitean jäsen Viktor Sobolev, uskovat, että mobilisaatio vain pahentaisi tilannetta, koska se lähettäisi rintamalle kokemattomia ja huonosti koulutettuja sotilaita. Tämä herättää huolta sotilaiden valmiudesta ja tehokkuudesta taistelussa.
ISW:n analyytikot kuitenkin kyseenalaistavat tämän optimismin. Heidän mukaansa Venäjän armeija kohtaa yhä vaikeuksia menetyksiensä kompensoimisessa. Tiedot viittaavat siihen, että kuukausittain rekrytoitavat sotilaat eivät saavuta edes taisteluissa menetettyjen määrää, mikä on vakava ongelma sodan jatkuessa.
Lisäksi on huomionarvoista, että jotkut alueet eivät kykene täyttämään rekrytointikiintiöitä, mikä johtuu kansalaisten haluttomuudesta liittyä palvelukseen. Tämä puolestaan lisää painetta Venäjän hallitukselle ja sen sotilasjohtajille.
Mielenkiintoista on myös se, että Venäjän puolustusministeriö on ehdottanut muutoksia palveluskelpoisuuden määrittäviin lääketieteellisiin kriteereihin. Uuden ehdotuksen myötä esimerkiksi vakavat sairaudet, kuten syfilis ja skitsofrenia, saatettaisiin luokitella kevyempään kategoriaan, mikä mahdollistaisi niiden rekrytoimisen armeijaan. Tämä herättää huolta siitä, mihin suuntaan Venäjän armeijan laatu ja valmius ovat menossa.
Vaikka Venäjän armeija on kärsinyt merkittäviä tappioita, kuten ISW:n raportit osoittavat, tilanne Ukrainassa pysyy haastavana. Presidentti Zelensky on myös vahvistanut, että Ukraina ylläpitää puskurivyöhykettä Venäjän alueella, mikä viittaa siihen, että sota jatkuu edelleen kiivaana.
Yhteenvetona on selvää, että Venäjän armeijan rekrytointiongelmat ovat monitahoisia, ja niiden vaikutukset näkyvät suoraan taistelukentällä. Venäjän hallituksen kyky vastata näihin haasteisiin on kysymys, joka tulee määrittämään sodan kulkua tulevaisuudessa.