Pelkojen aikakausi – Harhat ja mielenterveyspalveluiden tarve lisääntyy.
Koronapandemia on tuonut mukanaan paljon epävarmuutta ja pelkoa. Monet uutiset ja väitteet ovat herättäneet kansalaisten mielissä epäluuloja ja pelkoja eri aiheista. Ensin keskustelua hallitsivat koronarokotteisiin liittyvät pelot, sitten puhuttiin ötököistä ruoassa, ja nyt huomio on jälleen kääntynyt takaisin rokotteisiin, tällä kertaa kananmunien yhteydessä. On huomattava, että nämä pelot perustuvat usein harhakuvitelmiin ja virheellisiin tietoihin.
Ihmiset ovat alttiita erilaisille pelkoille, ja joskus saattaa herätä kysymys siitä, miksi jotkut pelkäävät niin paljon kaikkea. Pelkojen taustalla voi olla monia syitä. Yksi syy voi olla yleinen epävarmuus ja tietämättömyys. Kun tiedon saanti on hajanainen ja ristiriitaista, ihmiset voivat turvautua epäluotettaviin lähteisiin ja levittää virheellistä tietoa. Toiset saattavat kokea kontrollin menettämisen tunnetta ja reagoivat siihen pelkäämällä erilaisia uhkia. Lisäksi sosiaalinen media ja internet voivat levittää ja vahvistaa pelkoja nopeasti, kun väärät tiedot leviävät laajalle yleisölle.
On myös huomattava, että mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa pelkojen esiintymiseen. Ahdistuneisuushäiriöt, pakko-oireinen häiriö ja muut mielenterveyden häiriöt voivat lisätä alttiutta erilaisille peloille ja epäluuloille. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota mielenterveyspalveluiden tarpeeseen ja niiden saatavuuteen.
Suomessa mielenterveyspalveluiden rahoitus on ollut jatkuvasti keskustelun aiheena. Tarve lisätä rahoitusta mielenterveyspalveluihin korostuu entisestään, kun yhteiskunnassa ilmenee erilaisia pelkoja ja epäluuloja. Mielenterveyspalveluiden tukeminen ja kehittäminen ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta ihmiset voivat saada tarvitsemansa avun ja tuen pelkojen ja ahdistuksen hallitsemiseksi.
On tärkeää tiedostaa, että väärät tiedot ja harhat voivat saada alkunsa erilaisista lähteistä, eivätkä ne välttämättä ole peräisin suoraan mistään propaganda-koneistosta vaikka useasti Venäjältä ovatkin. Vaikka ulkopuolisten toimijoiden vaikutus voi joskus olla osa totuutta, on yhtä tärkeää analysoida ja arvioida saatavilla olevaa tietoa kriittisesti. Median ja tiedonvälityksen vastuu kasvaa entisestään, kun on kyse pelkojen ja epäluulojen leviämisestä.
Kaikkien kansalaisten olisi tärkeää pyrkiä tiedonlähteisiin, jotka ovat luotettavia ja perustuvat tutkittuun tietoon. Viranomaisten ohjeiden ja suositusten seuraaminen on keskeistä, kun arvioidaan eri uhkia ja riskejä. Yhdessä voimme torjua pelkoja ja edistää terveempää yhteiskuntaa.
Kuvakaappaus hörhön lähettämästä sähköpostista kanalaan osoittaa, kuinka harhat voivat levitä ja saada jalansijaa yhteiskunnassa. On tärkeää, että vastaanottajat osaavat suhtautua kriittisesti tällaisiin viesteihin ja arvioida niiden uskottavuutta. Ehkäisemällä ja torjumalla disinformaatiota voimme vähentää pelkojen leviämistä ja edistää faktoihin perustuvaa keskustelua.
Kokonaisuudessaan tarvitaan sekä yksilöiden että yhteiskunnan laajuisia toimia pelkojen hallitsemiseksi ja mielenterveyspalveluiden tukemiseksi. Kriittinen ajattelu, luotettavan tiedon etsiminen ja avoimen keskustelun edistäminen ovat avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa.
