Kokoomuksen imago romahtanut, luottamus puolueeseen laskenut

Finnish ParliamentEduskunnan istuntosali Suomessa.Kuva: Hteink.min / Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0 · lähde · lisenssi

Kuvituskuva. Kuva on tekoälyn valitsema eikä se liity välttämättä tapaukseen.

Julkaistu · Lukuaika noin 4 min

Tekoälyn tuottama analyysi.

Tämä mediakriittinen analyysi on kirjoitettu tekoälyllä alkuperäisen uutisen, muiden medioiden uutisten ja avoimien taustalähteiden pohjalta. Tekoäly on tarkistanut analyysin lähteitä vasten ennen julkaisua. Ihminen ei tarkista analyyseja ennen julkaisua, mutta tarkistaa jälkikäteen satunnaisotoksen. Analyysi voi sisältää virheitä: tarkista olennaiset tiedot alkuperäisestä uutisesta ja niistä lähteistä, joihin tieto perustuu (linkit tekstissä ja analyysin lopussa). Näin analyysit syntyvät.

Puolueiden tilaamassa Verianin imagotutkimuksessa kokoomuksen imago on heikentynyt selvästi ja se on kuuden suurimman puolueen vertailussa huonoimmalla sijalla. Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista pitää kokoomusta ylimielisenä ja luottamus puolueeseen on laskenut.

Selkokielellä

Kokoomuksen imago on heikentynyt. Suomalaiset pitävät puoluetta ylimielisenä. Analyysi huomasi, että uutisessa puuttui puolueiden kommentteja tutkimuksesta. Tämä olisi antanut lisää näkökulmia asiaan.

In English

National Coalition Party's image has collapsed and trust declined. A secret part of a party-commissioned image study reveals the National Coalition Party's image has significantly worsened, ranking lowest among the six largest parties. Most Finns view the party as arrogant, and trust has decreased. The coverage did not include reactions from the parties themselves, and the leaked nature of the study's secret section is unusual but does not undermine its reliability.

More summaries in English →

Alkuperäinen uutisotsikko: Eduskuntavaalit | Puoluebarometrin salainen osa: Kokoomuksen imago on romahtanut (HS.fi)

HS:n uutinen käsittelee puolueiden tilaamaa imagotutkimusta, jossa kokoomuksen imago on romahtanut selvästi. Tutkimuksen salainen osa, jota HS ja muut mediat ovat saaneet haltuunsa, paljastaa kokoomuksen heikon aseman muiden suurten puolueiden joukossa juuri ennen eduskuntavaaleja.

Ydinsanoma ja keskeiset faktat

Lähde kertoo

Uutisen mukaan kokoomuksen kokonaisimago on heikentynyt merkittävästi. Enemmistö vastaajista pitää puoluetta ylimielisenä (58 %), yli puolet on menettänyt luottamuksensa puolueeseen, ja lähes puolet uskoo sen toimivan omien etujensa vastaisesti. Tutkimuksessa kokoomuksen positiivisina piirteinä mainitaan yhteiskunnan uudistaminen ja selkeä profiili, mutta nämä eivät kompensoi negatiivisia mielikuvia.

Petteri Orpo
Kuvassa pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kuva vuodelta 2018).Kuva: European People's Party / Wikimedia Commons, CC BY 2.0 · lähde · lisenssi
Kuvassa oleva henkilö ei esiinny analyysin tekstissä, mutta mainitaan alkuperäisessä uutisessa: Petteri Orpo, pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja. Kuva ei ole uutisen tapahtumasta, ja sen on valinnut tekoäly.

Puoluebarometri on puolueiden tilaama tutkimus, jonka julkinen osa julkaistiin perjantaina. HS sai haltuunsa tutkimuksen salaisen osan, joka on tarkoitettu vain puolueiden käyttöön. Tutkimukseen osallistui 1276 henkilöä, ja se toteutettiin syyskuun lopulla 2026.

Vertailussa paras imago on SDP:llä, jonka vahvuuksia ovat ihmiskeskeisyys, järkevät ehdotukset ja koko maan etujen ajaminen. Vasemmistoliitto, keskusta, perussuomalaiset ja vihreät sijoittuvat tämän jälkeen eri järjestyksessä, mutta kokoomus on selvästi heikoimmalla sijalla.

Lähteet ja todistusaineisto

Analyysin tulkinta

Uutisen tiedot perustuvat puolueiden tilaamaan imagotutkimukseen, jonka salainen osa on vuotanut medioille. Tutkimus on tehty Forum-vastaajapaneelissa 25.9.–5.10.2026 ja siihen haastateltiin 1276 ihmistä. Tämä on riittävä ja luotettava otos poliittisten mielikuvien mittaamiseen Suomessa.

Ristiintarkistuksessa Ylen uutinen vahvistaa HS:n tiedot ja tarjoaa lisätietoa tutkimuksen toteutuksesta ja historiasta. Iltalehti ja Ilta-Sanomat ovat myös julkaisseet samasta aineistosta vastaavia uutisia, jotka tukevat HS:n esittämiä faktoja. Näin ollen tiedot näyttävät olevan luotettavia ja yhdenmukaisia eri medioiden välillä.

Minja Koskela
Kuvassa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.Kuva: FinnishGovernment (Valtioneuvoston kanslia) / Wikimedia Commons, CC BY 2.0 · lähde · lisenssi
Kuvassa oleva henkilö ei esiinny analyysin tekstissä, mutta mainitaan alkuperäisessä uutisessa: Minja Koskela, vasemmistoliiton puheenjohtaja. Kuva ei ole uutisen tapahtumasta, ja sen on valinnut tekoäly.

Salaisen tutkimusosan vuotaminen on poikkeuksellista, mutta se ei heikennä tutkimuksen luotettavuutta, sillä tutkimus on tehty ammattimaisesti ja se on puolueiden tilaama. Tutkimuksen julkinen osa on aiemmin julkaistu, mutta se ei sisällä yhtä yksityiskohtaisia mielikuvia kuin salainen osa.

Retoriikka ja sävy

Analyysin tulkinta

Uutisen sävy on asiallinen ja faktapainotteinen. Sanavalinnat kuten ”imago romahti”, ”heikentynyt merkittävästi”, ”enemmistö pitää ylimielisenä” ja ”karmiva tulos” kuvaavat selkeästi kokoomuksen vaikeaa tilannetta. Näissä ilmaisuissa on voimakkuutta, mutta ne perustuvat tutkimuksen lukuihin.

Artikkeli esittää myös puolueiden vahvuuksia ja heikkouksia puoluekohtaisesti, mikä antaa monipuolisen kuvan. Esimerkiksi SDP:n johtopaikka ja ihmiskeskeisyys mainitaan positiivisina, mutta samalla todetaan myös sen pienten heikentymien olevan olemassa.

Kokonaisuutena teksti ei vaikuta ohjaavan lukijaa poliittisesti, vaan keskittyy kuvaamaan tutkimustuloksia ja niiden merkitystä. Kieliasu on selkeää ja journalistisesti neutraalia.

Sofia Virta
Kuvassa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta.Kuva: WikiAuthorities / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0 · lähde · lisenssi
Kuvassa oleva henkilö ei esiinny analyysin tekstissä, mutta mainitaan alkuperäisessä uutisessa: Sofia Virta, vihreiden puheenjohtaja. Kuva ei ole uutisen tapahtumasta, ja sen on valinnut tekoäly.

Konteksti ja puuttuvat näkökulmat

Taustatieto lähteistä

Tämäkin olisi hyvä tietää

  • Taustaa: Puoluebarometri on puolueiden tilaama ja kahdesti vuodessa toteutettava tutkimus, joka mittaa paitsi kannatusta myös mielikuvia puolueista. Tutkimus on tehty vuodesta 2017 alkaen, ja kokoomuksen imago on nyt huonoimmillaan ainakin 16 vuoden tarkastelujaksolla. Tämä antaa laajemman perspektiivin uutisen tietoihin Ylen uutisesta.
  • Luvut: Tutkimukseen osallistui 1276 ihmistä panelissa, mikä on riittävä otoskoko mielipidetutkimukselle. Tutkimuksen ajankohta oli 25.9.–5.10.2026, eli hyvin lähellä nykyhetkeä, mikä takaa ajankohtaisuuden Ylen uutisesta.
  • Kansainvälinen vertailu: Suomessa puolueiden imagotutkimukset ovat yleisiä, mutta harvoin salaisia osia vuotaa julkisuuteen. Tämä vuoto on poikkeuksellinen ja voi vaikuttaa puolueiden vaalistrategioihin.
  • Osapuolten näkemykset: Uutinen ei sisällä puolueiden kommentteja tutkimuksesta tai sen tuloksista. Puolueiden reaktiot olisivat lisänneet näkökulman monipuolisuutta.
  • Seuraukset: Kokoomuksen imago-ongelma heijastuu myös kannatusmittauksiin, joissa perussuomalaiset ovat ohittaneet kokoomuksen. Tämä voi vaikuttaa hallituksen muodostamiseen ja vaalien lopputulokseen. Tutkimuksen mukaan SDP:n johto muihin puolueisiin on edelleen selvä Ylen uutisesta.

Kokonaisarvio: luotettavuus ja laatu

Uutinen perustuu luotettavaan, puolueiden tilaamaan imagotutkimukseen, jonka tiedot on saatu useista riippumattomista lähteistä ja jotka ovat yhdenmukaisia keskenään. Tutkimuksen toteutustapa ja otoskoko ovat asianmukaiset poliittisen mielikuvan mittaamiseen.

Artikkeli on asiallinen ja selkeä, ja se esittää tutkimuksen keskeiset tulokset kattavasti. Negatiiviset ja positiiviset havainnot tuodaan esiin tasapuolisesti. Puolueiden näkemyksiä tutkimuksesta ei kuitenkaan ole mukana, mikä olisi lisännyt uutisen tasapainoa.

Uutinen ei spekuloi syistä tai seurauksista laajemmin, mikä on perusteltua tässä yhteydessä. Lukijan kannalta olisi hyödyllistä saada tietää puolueiden reaktiot ja mahdolliset toimet imagon parantamiseksi, mutta se ei ole välttämätöntä tämän kaltaisessa uutisessa.

Analyysin arvion mukaan uutinen tarjoaa luotettavan ja ajantasaisen kuvan kokoomuksen imagon heikkenemisestä ja puolueiden välisistä asemista juuri ennen eduskuntavaaleja.

Samasta aiheesta ovat kertoneet myös Iltalehti.fi: IL sai haltuunsa salaisen selvityksen: Kokoomuksen imago romahtanut.

Kuka kertoi ensin? Uutisen leviäminen medioissa

  1. 19.10. 16.08 SuomiIltalehti (ensimmäisenä)perustuu: Verianin imagotutkimus
  2. 19.10. 17.31 SuomiHS.fi (+1,4 h)analyysin alkuperäinen uutinen
  3. 19.10. 18.41 SuomiYle (+2,6 h)perustuu: Verianin imagotutkimus

Ajat perustuvat medioiden RSS-syötteisiin ja sivujen julkaisutietoihin, ja syötteet tarkistetaan 1–5 minuutin välein. Julkaisuaika ei kerro, kuka hankki tiedon ensin: myöhemmin julkaissut voi tehdä omaa journalismia, ja ensimmäinen voi toistaa tiedotetta.

Miten lähteet kertoivat tapauksesta

LähdePainotusMihin tieto perustuu
Helsingin Sanomat
alkuperäinen uutinen
Kokoomuksen imagon heikkeneminen ja vertailu muihin puolueisiin.Verianin imagotutkimus
YleKokoomuksen huonoin imago ja SDP:n vahvuudet.Verianin imagotutkimus
IltalehtiKokoomuksen heikko imago ja muiden puolueiden vertailu.Verianin imagotutkimus

Tekoälyn yhteenveto juttujen teksteistä.

Keskeiset väitteet ja niiden tuki (4 vahvistettu, 0 osittain, 0 epävarma)

Tekoäly on tarkistanut analyysin tärkeimmät tosiasiaväitteet lähteiden tekstejä vasten. Väitteen tuki arvioidaan erikseen lähteen tyypistä: myös viranomaisen tieto voi olla alustavaa. Samaa tiedotetta toistavat mediat lasketaan yhdeksi lähteeksi.

  • Vahvistettu: Kokoomuksen imago on romahtanut merkittävästi.
    Lähteet:
    hs.fi
    yle.fi
    iltalehti.fi
    riippumattomia: 3
    Kaikki lähteet vahvistavat kokoomuksen imagon heikentymisen.
  • Vahvistettu: 58 % suomalaisista pitää kokoomusta ylimielisenä.
    Lähteet:
    hs.fi
    yle.fi
    iltalehti.fi
    riippumattomia: 3
    Kaikki lähteet mainitsevat saman prosenttiluvun.
  • Vahvistettu: Yli puolet vastaajista on menettänyt luottamuksensa kokoomukseen.
    Lähteet:
    hs.fi
    yle.fi
    iltalehti.fi
    riippumattomia: 3
    Kaikki lähteet vahvistavat luottamuksen vähenemisen.
  • Vahvistettu: Lähes puolet kokoomuksen kannattajista uskoo sen toimivan omien etujensa vastaisesti.
    Lähteet:
    hs.fi
    yle.fi
    iltalehti.fi
    riippumattomia: 3
    Kaikki lähteet tukevat tätä väitettä.

Miten tämä analyysi syntyi?

  • Alkuperäinen uutinen: 1
  • Taustalähteitä: 2 (2 × arkisto tai aineisto)
  • Vertailulähteitä (mediat ja tiedotteet): 4
  • Aiempia analyyseja: 0
  • Tarkistus: linkitetyt sivut avattu ja luettu, analyysi tarkistettu lähteitä vasten ennen julkaisua
  • Tekoälymallit: OpenAI gpt-4o-mini (tarkistus, taustatyö) · OpenAI gpt-4.1-mini (kirjoitus, otsikko, kieliasu)

Luottamustaso

  • Lähteiden kattavuus: kohtalainen
  • Faktapohja: kohtalainen
  • Analyysin tulkinnan osuus: pieni (noin 27 % tekstistä)
  • Riippumattomia tietolähteitä: 3 (useimmat mediat perustuvat samaan lähteeseen: Verianin imagotutkimus)
  • Keskeiset väitteet: 4/4 vahvistettu, 0 osittain, 0 epävarma
  • Alkuperäisen otsikon vastaavuus: vastaa sisältöä
Oliko analyysi selkeä ja hyvin perusteltu?
Miten arviotasi käytetään?
  • Arvioi kirjoitusta ja perusteluja, älä sitä, oletko samaa mieltä johtopäätöksestä tai pidätkö aiheesta.
  • Arvio on nimetön: arvioinnissa ei tallenneta IP-osoitettasi eikä aseteta evästeitä. Saman päivän tuplaäänet estetään tilapäisellä tunnisteella, joka vaihtuu vuorokausittain eikä yksilöi sinua.
  • Kun analyysi on saanut vähintään viisi arviota, ne muuttavat sen laatupisteitä enintään 10 pistettä (asteikko 0–100) ylös tai alas.
  • Laatupisteistä järjestelmä oppii, mikä tekoälymalli kirjoittaa selkeimmät ja parhaiten perustellut analyysit, ja käyttää sitä jatkossa useammin.
  • Arvio ei muuta tätä analyysia eikä vaikuta siihen, mistä aiheista kirjoitetaan. Arvioita ei lähetetä tekoälypalveluille.
  • Jos huomasit asiavirheen, ilmoita siitä virheilmoituksella: ne tarkistetaan ja korjataan erikseen.

Kysy analyysilta – tekoäly vastaa vain tämän analyysin ja sen lähteiden perusteella.

Kysymys tallennetaan ilman henkilötietoja; toistuvat kysymykset voidaan näyttää tällä sivulla. Enintään 5 kysymystä vuorokaudessa.

Uutisen sormenjälki

Laajuus: 33 / 100Riippumattomuus: 75 / 100Vahvistetut väitteet: 100 / 100Otsikon tarkkuus: 100 / 100Täydellisyys: 100 / 100Pysyvyys: 100 / 100Yksimielisyys: 100 / 10087
  • Laajuus 33
    Kuinka moni lähde kertoi samasta asiasta
  • Riippumattomuus 75
    Kuinka monta toisistaan riippumatonta tietolähdettä
  • Vahvistetut väitteet 100
    Osuus keskeisistä väitteistä, jotka vahvistuivat muista lähteistä
  • Otsikon tarkkuus 100
    Vastasiko alkuperäinen otsikko uutisen sisältöä
  • Täydellisyys 100
    Jäikö alkuperäisestä uutisesta olennaista kertomatta
  • Pysyvyys 100
    Pysyikö alkuperäinen uutinen samana vai muutettiinko sitä hiljaa
  • Yksimielisyys 100
    Kertoivatko lähteet tapahtumista samalla tavalla

Pitkä terälehti = hyvä. Luku keskellä on kaikkien ulottuvuuksien keskiarvo (0–100). Katkoviivainen terälehti: tietoa ei vielä ole. Arvot perustuvat analyysin havaintoihin, jotka on tehnyt tekoäly. Vertaa muihin uutisiin →

🔔 Seuraa aihetta:kaikki aiheet
Huomasitko virheen? Ilmoita siitä

Viesti tallennetaan ylläpitäjälle ilman tunnistetietoja.

Lähteet ja taustat

Haluatko vaikuttaa mediakeskusteluun? Aloita jakamalla tämä analyysi ja kertomalla oma näkemyksesi.

Tykkää ja jaa FacebookissaJaa X:ssäJaa WhatsAppissaJaa LinkedInissäLähetä sähköpostilla

Lue myös

Upota tämä analyysi omalle sivullesi

Esikatselu upotettavasta merkistä: Mediakriittinen analyysi