Näin analyysit syntyvät

Tämä sivu kertoo vaihe vaiheelta, miten sivuston mediakriittiset analyysit syntyvät: mistä uutiset tulevat, miten aihe valitaan, mitä tekoälyt tekevät, mitä tarkistetaan ennen julkaisua ja mitä tapahtuu julkaisun jälkeen. Sivusto ei ole uutistoimisto eikä alkuperäinen uutislähde. Se lukee muiden julkaisemia uutisia ja vertaa, miten eri mediat kertovat samasta asiasta.

Koko prosessi on automaattinen. Tekoäly valitsee aiheet, lukee lähteet, kirjoittaa analyysit, tarkistaa ne ja julkaisee ne ympäri vuorokauden. Ihminen ei lue analyyseja ennen julkaisua. Sivun luvut päivittyvät automaattisesti järjestelmän nykyisistä asetuksista (tilanne 17.11.2026 klo 20.43).

Lyhyesti

  • Automaattinen alusta loppuun. Tekoäly tekee jokaisen vaiheen aiheen valinnasta julkaisuun ja somevideoihin. Ylläpitäjä määrittelee säännöt ja laatuvaatimukset mutta ei lue analyyseja ennen julkaisua.
  • Usea tekoäly tarkistaa faktat. Ennen julkaisua usean eri yhtiön länsimainen tekoäly tarkistaa analyysin keskeiset väitteet toisistaan riippumatta. Väite, jota kaikki vastanneet tekoälyt eivät vahvista lähteistä, poistetaan. Jälkikäteen analyyseista tarkistetaan uudelleen satunnaisotos usealla tekoälyllä, ja ihminen tarkistaa ne väitteet, joista tekoälyt ovat eri mieltä.
  • Vain laajasti uutisoiduista aiheista. Aiheesta on kertonut vähintään 8 mediaa, ja vähintään 8 muun median juttu luetaan kokonaan. Raja vaihtelee uutistilanteen mukaan. Analyyseja julkaistaan enintään 16 vuorokaudessa.
  • Valmis ennen julkaisua. Analyysi julkaistaan vasta, kun kuva, tiivistelmät, suomennokset, tarkistukset ja sivun välimuisti ovat valmiit. Keskeneräistä ei julkaista eikä jaeta someen.
  • Kaikki näkyy. Jokaisessa analyysissa näkyvät lähteet, faktan ja tulkinnan erottelu, tarkistusten tulos, käytetyt tekoälymallit ja linkki sivulle, jolla ovat tekoälyjen vastaukset sellaisinaan.
  • Lukijoista ei kerätä tietoja tekoälylle. Sivusto ei käytä seuranta- eikä markkinointievästeitä, ihmiskävijöiden IP-osoitteita ei tallenneta, eikä kävijöiden tietoja lähetetä tekoälypalveluille.

1. Mistä uutiset tulevat

  • Uutissyötteet: järjestelmä seuraa 1 284 suomalaisen ja kansainvälisen median, viranomaisen, järjestön ja tiedelähteen syötettä. Ne tarkistetaan 5 minuutin välein, ja uusia otsikoita tulee noin 84 306 vuorokaudessa.
  • Itseoppiva seuranta: kun vastaan tulee julkaisija, jota ei vielä seurata (esimerkiksi vertailumedia tai analyysin lähde), järjestelmä etsii sen uutissyötteen ja lisää sen seurantaan. Rahapeli-, aikuis- ja kryptosivustoja sekä epäluotettaviksi tunnettuja sivustoja ei lisätä. Näin opittuja julkaisijoita on 278.
  • Muut lähteet: Google Uutiset, 252 uutiskanavan YouTube-syöte ja 1 486 julkista Telegram-kanavaa. Telegram-kanavia vain luetaan: niille ei kirjoiteta eikä niiden keskusteluihin osallistuta.
  • Tiedotteet sähköpostitse: sivuston omaan sähköpostiin tulevia tiedotteita ja uutiskirjeitä voidaan käyttää vertailuaineistona, mutta vain sallituilta lähettäjiltä, joiden viestin aitous on varmennettu. Ylläpitäjä sallii lähettäjän kerrallaan, ja järjestelmä muistaa valinnan. Tilausvahvistukset ja muut palveluviestit eivät tallennu uutisiksi.

2. Aiheen valinta

  • Tärkeysjärjestys: jono järjestetään sen mukaan, kuinka moni media kertoo samasta asiasta. Laajimmin uutisoidut käsitellään ensin.
  • Oppiva lähderaja: rajaa sille, kuinka monen median on pitänyt kertoa aiheesta, säädetään uudelleen pitkin päivää. Järjestelmä vertaa tilannetta aiempiin vastaaviin hetkiin vuoden ajalta: samaan viikonpäivään ja kellonaikaan, viime vuoden samaan ajankohtaan sekä pyhä- ja erikoispäiviin, kuten jouluaattoon, pääsiäiseen ja juhannukseen. Hiljaisena päivänä raja voi laskea, vilkkaana se nousee, ja kun päivän analyysikatto on täynnä, raja on korkeimmillaan. Juuri nyt raja on 8 mediaa.
  • Isot uutiset ohittavat jonon: aihe, josta on kertonut vähintään 12 mediaa ja jonka tekoäly arvioi merkittäväksi, käsitellään ensimmäisenä.
  • Lukijoiden kiinnostus: sivusto laskee ilman evästeitä, kuinka paljon eri aihepiirien analyyseja luetaan. Aiheita painotetaan vasta, kun lukutietoja on kertynyt vähintään 31 vuorokauden ajalta. Myös sivuston hakuun kirjoitetut aiheet voivat nostaa samaa asiaa käsittelevää uutista jonossa. Suuria uutisia ei ohiteta koskaan.
  • Mitä ei analysoida: rutiinitiedotteita, sää- ja liikennetiedotteita, tavallisia urheilu-uutisia (ottelut, siirrot, loukkaantumiset), tv-ohjelmauutisia eikä markkinointisisältöä. Urheilusta kirjoitetaan vain arvokisoista, poikkeuksellisista saavutuksista ja yhteiskunnallisista kiistoista.
  • Ei samaa tapausta kahdesti: jo jonoon otettaessa uutista verrataan analyyseihin, jotka ovat työn alla tai odottavat viimeistelyä tai jotka on julkaistu viimeisen 36 tunnin aikana, sekä muihin jonossa oleviin uutisiin. Vertailu tehdään nimien, lukujen ja merkityksen perusteella, joten myös eri sanoin kerrottu sama tapahtuma tunnistetaan. Samaa hintapäivää koskevat pörssisähkön hintauutiset tunnistetaan sähköpörssin julkaisuajan perusteella. Kirjoituksen alussa tekoäly tarkistaa vielä, onko tapauksessa merkittävä uusi käänne. Ilman sitä uutta analyysia ei tehdä.
  • Päivärytmi: päivän analyysipaikat jaetaan koko vuorokaudelle, myös yöhön, sen mukaan, miten uutisia tavallisesti kertyy. Iso uutinen saa paikan etuajassa, eikä sen tarvitse odottaa seuraavaa vapaata paikkaa. Päiväkattoon lasketaan myös kesken olevat kirjoitukset.
  • Ylläpitäjän nostot: ylläpitäjä voi nostaa aiheen käsittelyyn. Aihe kulkee silloinkin saman lähderajan, samojen tarkistusten ja saman julkaisuputken läpi kuin muut analyysit.

3. Alku­pe­räi­sen uutisen ja muiden medioiden lukeminen

Uutisen teksti haetaan julkaisijan sivulta. Jos uutinen on maksumuurin takana tai julkaisija kieltää robotit robots.txt-tiedostossa, sisältö luetaan toisen median avoimesta jutusta samasta asiasta. Jos sellaista ei ole, uutista ei analysoida.

Samasta tapahtumasta kertoneiden medioiden jutut avataan (tavallisesti enintään 40), ja vähintään 8 niistä on luettava kokonaan. Medioiden luotettavuus arvioidaan, ja analyysi nojaa ensisijaisesti luotettavimpiin lähteisiin. Samasta tapauksesta kertoneet muut mediat mainitaan aina.

Vertailulähteiksi kelpaavat vain jutut, jotka koskevat samaa tapahtumaa. Jos juttu on julkaistu yli 12 tuntia ennen alkuperäistä uutista tai kertoo eri tapahtumasta, sillä ei voi vahvistaa analyysin väitteitä. Alkuperäistä uutista ei käytetä oman väitteensä todisteena. Evästeilmoitukset, otsikkolistat ja muut sivut, joilla ei ole varsinaista juttua, hylätään lähdeteksteinä. Kun lähteissä on venäläinen media, lukijalle kerrotaan, että Venäjältä peräisin oleva tieto voi olla propagandaa tai valheellista.

Jokaisen palvelimen sallima hakutahti opitaan automaattisesti, eikä kenenkään palvelinta kuormiteta. Syötteet ja juttusivut haetaan robotin omalla nimellä JuhoSaastamoinenBot, ja robots.txt-tiedoston sääntöjä noudatetaan (ks. Sivuston robotti). Kun sivusto hakee taustalla omia sivujaan, haut kulkevat palvelimen sisällä.

Alkuperäisiä kuvia ei kopioida. Alkuperäiseen uutiseen upotettu video tai somejulkaisu voidaan upottaa myös analyysiin, ja sen alkuperä kerrotaan.

4. Taustatieto avoimista lähteistä

  • Tilastot ja data: Tilastokeskus, THL (Sotkanet), Eurostat, Euroopan keskuspankki, Fingrid, Suomi.fi Avoin data ja EU:n avoimen datan portaali.
  • Sähkön hinta: Nord Poolin pörssisähködata (porssisahko.net). Pörssisähköä käsittelevään analyysiin sivusto piirtää oman hintakäyrän ja tarkistaa analyysin hintaluvut tästä datasta.
  • Lait: Finlex. Lakiasioista kirjoitetaan vain säädöksen tekstin perusteella.
  • Yleistieto: Wikipedia ja Wikidata. Wikipediaan perustuvat väitteet tarkistetaan artikkelin tekstiä vasten.
  • Tapahtumatieto: esimerkiksi lentojen toteutuneet ajat, alusten sijainnit (Digitraffic), maanjäristykset (USGS), katastrofivaroitukset (GDACS), avaruussää (NOAA) ja internetkatkokset (Cloudflare Radar).
  • Haku ja arkistot: verkkohakupalvelut, sivuston oma uutisarkisto ja Internet Archive. Toimimaton viranomaissivu korvataan arkistoidulla versiolla.
  • Aiemmat analyysit: sivuston aiemmat analyysit samasta tapauksesta haetaan nimien ja merkityksen perusteella. Analyysi kertoo, mitä tapauksesta tiedettiin ennestään ja mikä on nyt uutta.

5. Kir­joit­ta­mi­nen

Analyysin kirjoittaa Anthropicin Claude (vaativat työt Claude Sonnet 5.5, kevyet Claude Haiku 5.5). Analyysi alkaa tiivistelmällä, ja siinä on viisi osaa. Jokainen osa on merkitty sen mukaan, mitä se sisältää:

  • Ydinsanoma ja keskeiset faktat (Lähde kertoo): vain se, mitä alkuperäinen uutinen kertoo.
  • Lähteet ja todistusaineisto (Analyysin tulkinta): mihin uutinen perustuu ja riittävätkö lähteet.
  • Retoriikka ja sävy (Analyysin tulkinta): miten asia on kerrottu.
  • Konteksti ja puuttuvat näkökulmat (Taustatieto lähteistä): muiden lähteiden tiedot lähteineen.
  • Kokonaisarvio (Analyysin tulkinta): analyysin oma johtopäätös.

Analyysin on tuotava lukijalle jotain, mitä alkuperäinen uutinen ei kerro. Lähteettömät yleistykset ja mihin tahansa uutiseen sopivat fraasit ovat kiellettyjä. Otsikko on huoliteltua suomea, enintään noin 60 merkkiä, ilman klikkiotsikointia.

Kaikki tekoälykutsut tehdään suorina kutsuina, ei eräajoina. Jos tekoälypalvelu ei vastaa tai sen tulos ei läpäise tarkistusta, työ siirtyy automaattisesti järeämmälle mallille tai varapalvelulle. Analyysi voi silti valmistua ja julkaistua vasta tunteja uutisen jälkeen, koska kaikki tarkistukset tehdään loppuun ja julkaisuajat noudattavat päivärytmiä: tavoite on perusteellisuus, ei nopeus.

6. Tar­kis­tuk­set ennen julkaisua

Analyysi pysyy luonnoksena, kunnes kaikki seuraavat vaiheet on tehty. Jos jokin jää kesken, analyysia ei julkaista.

  • Linkit: jokainen linkki avataan ja luetaan. Keksityt ja toimimattomat linkit poistetaan, ja linkin tekstin on vastattava kohdetta.
  • Väitteet: analyysi tarkistetaan alkuperäistä uutista, vertailumedioita ja taustalähteitä vasten. Lainausten on oltava sanatarkkoja. Väite, jota lähde ei tue, poistetaan.
  • Faktantarkistus usealla tekoälyllä: OpenAI GPT-4.1, Anthropic Claude Sonnet 5.5, Google Gemini 3.8 Flash, xAI Grok 4.6 ja Mistral Large (Mistral AI) arvioivat analyysin keskeiset väitteet toisistaan riippumatta pelkkien lähdetekstien perusteella. Väite hyväksytään vain, jos jokainen vastannut tekoäly vahvistaa sen, ja vastaajia on oltava vähintään 3. Jos yksikin jättää väitteen vahvistamatta, sille haetaan lisää lähteitä, enintään 3 kierroksella. Väite, jota ei saada vahvistettua, poistetaan analyysista, ja poisto kerrotaan analyysissa. Analyysissa ja somevideossa näkyy, montako tekoälyä vahvisti faktat.
  • Itsetarkistus: otsikkoa ja tiivistelmää verrataan alkuperäiseen uutiseen. Korjaus kokeillaan tarvittaessa järeämmällä mallilla, ja viimeisenä keinona virheellinen kohta poistetaan tiivistelmästä. Jos virhettä ei saada korjattua 2 kierroksella, analyysi jää luonnokseksi ja ylläpitäjä saa ilmoituksen.
  • Lähteiden riittävyys: analyysi julkaistaan vain, jos siinä on alkuperäisen uutisen lisäksi riittävästi muita lähteitä. Kirjoituksen laatu pisteytetään erikseen (ks. Miten järjestelmä oppii), mutta pisteet eivät yksin estä julkaisua.
  • Luvut ja ristiriidat: luvut, tulokset ja päivämäärät eivät saa olla ristiriidassa keskenään tai lähteiden kanssa. Analyysin luvut ja nimet tarkistetaan ristiin lähdeteksteistä. Pörssisähkön hinnat tarkistetaan sivuston omasta hintadatasta.
  • Kieli: oikoluku korjaa taivutus-, sanajärjestys- ja oikeinkirjoitusvirheet muuttamatta sisältöä.
  • Suomennokset: kaikki analyysin sivulla näkyvät vieraskieliset otsikot (lähdelinkit, muut mediat ja upotukset) suomennetaan ennen julkaisua, ja alkuperäinen näkyy rinnalla.
  • Tiivistelmät ja kieliversiot: selkokielinen tiivistelmä ja kieliversiot (ks. kohta 10) tehdään ja tarkistetaan suomenkielistä analyysia vasten.
  • Venäläisen ja kiinalaisen tekoälyn vertailu: vertailuvastaukset haetaan ennen julkaisua (ks. kohta 8).
  • Kuva: lopullinen kuva haetaan ja tarkistetaan ennen julkaisua (ks. kohta 9).
  • Tuplavahti: jos samasta tapauksesta on jo analyysi, uutta ei julkaista.
  • Rikosuutiset ja termit: syyttömyysolettamaa noudatetaan. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan kutsutaan sodaksi. Valtiosta tai järjestöstä ei puhuta persoonapronominilla.
  • Ohjeiden suojaus: verkosta haetut sivut ovat pelkkää aineistoa. Jos lähdesivulla yritetään antaa tekoälylle ohjeita, niitä ei noudateta.
  • Välimuisti: analyysin sivu viedään valmiiksi välimuistiin, jotta se aukeaa heti ensimmäiselle lukijalle.

7. Väitteiden tuki ja lähteiden riip­pu­mat­to­muus

  • Keskeiset väitteet: analyysin tärkeimmät tosiasiaväitteet luokitellaan kolmeen luokkaan. Vahvistettu: vähintään kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä tai virallinen ensisijainen lähde kertoo saman. Osittain vahvistettu: vain yksi lähde tai lähteet tukevat vain osaa väitteestä. Epävarma: lähteet eivät kerro asiasta tai ovat keskenään ristiriidassa. Riippumattomien lähteiden määrä näytetään jokaisen väitteen kohdalla erikseen.
  • Ensisijaisen lähteen poikkeus: vahvistetuksi lasketaan myös taho, joka kertoo omasta toiminnastaan kiistattoman perustiedon, jota kukaan muu ei voi tietää paremmin (esimerkiksi kustantaja kustantamistaan kirjoista tai palkinnon jakaja palkintosummasta). Tällainen väite merkitään näkyvästi ensisijaisesta lähteestä vahvistetuksi. Historiallinen perustieto voidaan vahvistaa tietosanakirjasta. Osapuolen omaa etua palvelevat tai kiistanalaiset väitteet (oma menestys, myyntiluvut, ennusteet, syytökset) eivät vahvistu sen omalla ilmoituksella.
  • Riippumattomuus: jos monta mediaa toistaa saman tiedotteen tai uutistoimiston jutun, ne lasketaan yhdeksi tietolähteeksi, ja yhteinen alkuperä kerrotaan.
  • Kuultiinko toista osapuolta: jos uutinen syyttää jotakuta, analyysi kertoo, kerrottiinko kohteen näkemys. Yritys tavoittaa kohde mainitaan vain, jos lähteen teksti kertoo siitä.
  • Mitä uutinen ei kertonut: muiden lähteiden olennaiset tiedot, jotka puuttuvat alkuperäisestä uutisesta.
  • Mediavertailu: mitä kukin media nosti esiin ja mihin sen tieto perustui. Eri lukujen erot näytetään (ks. Lukujen ristiriidat).

8. Vertailu: venäläinen tekoäly ja kiinalainen tekoäly

Jokaiseen analyysiin haetaan vertailuksi kahden länsimaiden ulkopuolisen tekoälypalvelun vastaus samaan aiheeseen: venäläisen Yandexin (Alice AI) ja kiinalaisen DeepSeekin. Kumpikin vastaus näytetään sellaisenaan omassa kehyksessään, jossa on varoitukset ”Ei luotettava lähde” ja ”Ei virhekorjattu”. Somevideoissa vastaukset ovat omilla korteillaan varoituksineen. Vertailun tarkoitus on näyttää, miten sama aihe esitetään eri tietoympäristöissä.

Venäläiset ja kiinalaiset verkkopalvelut ovat oman maansa lainsäädännön ja viranomaisten sisältörajoitusten alaisia, joten vastaus voi olla rajoitettu, puutteellinen tai harhaanjohtava. Myös kieltäytyminen vastaamasta tai aiheen kiertäminen näytetään suomennoksineen, koska aiheesta vaikeneminen on vertailussa itsessään tulos. Vastauksia ei tarkisteta eikä niiden kieliasua korjata, joten mahdolliset suomen kielen virheet ovat tekoälyn omia. Vastauksia ei koskaan käytetä analyysin tekstissä, tarkistuksissa, faktantarkistuksessa, päätöksissä eikä lähteenä, eivätkä ne edusta sivuston näkemystä. Faktantarkistuksen tekee viisi länsimaista palvelua.

Vastaukset haetaan ennen julkaisua. Jos palvelu ei vastaa kolmella yrityksellä, analyysi julkaistaan silti ja sivulla kerrotaan, ettei vastausta saatu. DeepSeekin vastaus haetaan analyysin otsikon ja julkisen tiivistelmän perusteella. Jo julkaistuille analyyseille puuttuva DeepSeek-vastaus haetaan jälkikäteen taustalla.

9. Kuvitus

  • Henkilökuvat: vain julkisuuden henkilöistä, Wikimedia Commonsista ja Wikidatasta. Kasvontunnistusta ei käytetä. Yksityishenkilöistä, alaikäisistä, epäillyistä ja uhreista ei käytetä kuvia.
  • Muut kuvat: uutisen pääaiheesta tai tapahtumapaikasta avoimista lähteistä (esimerkiksi Wikimedia Commons, Finna, Openverse, NASA ja museoiden kokoelmat) sekä kuvapankeista Pexels ja Pixabay. Tekoäly tarkistaa jokaisen kuvan sopivuuden ja hylkää harhaanjohtavan kuvan. Kuvan kuvaus ei saa kertoa eri tapahtumasta kuin analyysi.
  • Viranomaiskuvat: poliisi- ja pelastusaiheissa kuva on kohdemaasta. Yleisiä kuvapankkien poliisiautokuvia ei käytetä.
  • Varakeinot: jos sopivaa kuvaa ei löydy, analyysille tehdään oma otsikkokuva. Tekoälyllä piirrettyä kuvitusta (ihmisiä, tekstejä ja logoja ei piirretä) käytetään vain viimeisenä vaihtoehtona.
  • Merkinnät: kuvituskuvan alla kerrotaan, että kuva on tekoälyn valitsema eikä välttämättä liity tapaukseen. Arkistokuvan alla kerrotaan kuvaaja, lisenssi ja se, ettei kuva ole uutisen tapahtumasta.

Kaikki kuvat tallennetaan sivuston omalle palvelimelle, joten lukijan selain ei ole yhteydessä kuvapalveluihin.

10. Selkokieli ja kie­li­ver­siot

Jokaisesta analyysista tehdään selkokielinen tiivistelmä sekä otsikko ja tiivistelmä ruotsiksi, venäjäksi, viroksi, ukrainaksi, arabiaksi, englanniksi, somaliksi ja persiaksi. Kielet on valittu Suomessa puhuttujen kielten puhujamäärän mukaan. Varsinainen analyysi on suomeksi.

Kieliversiot kirjoittaa tekoäly suomenkielisestä analyysista, ja erillinen tarkistus vertaa niitä alkuperäiseen. Ne ovat valmiina ennen julkaisua. Jos käännös ei onnistu, työ siirtyy järeämmälle mallille. Jos jokin kieliversio ei vieläkään läpäise tarkistusta, se pidetään piilossa, kunnes se on korjattu: suomenkielinen analyysi ja muut kielet julkaistaan normaalisti, ja järjestelmä yrittää korjausta taustalla. Kun versio läpäisee tarkistuksen, se tulee näkyviin itsestään.

Kunkin kielen tiivistelmät on koottu omalle sivulleen: På svenska, По-русски, Eesti keeles, Українською, بالعربية, In English, Af-Soomaali ja به فارسی.

11. Julkaisu ja jakelu

Valmiit analyysit julkaistaan ympäri vuorokauden päivärytmin mukaan (ks. kohta 2). Jokainen valmis analyysi julkaistaan viimeistään 2 tunnin kuluttua valmistumisestaan. Hyvin laajasti uutisoitu aihe (vähintään 20 mediaa) julkaistaan heti, kun se on valmis.

Julkaisun yhteydessä analyysi lisätään sivukarttoihin ja RSS-syötteeseen, siitä ilmoitetaan hakukoneille (IndexNow, WebSub), ja analyysi ja sen lähteet tallennetaan Internet Archiveen. Analyysit ovat saatavilla myös koneluettavina (avoin rajapinta, llms.txt ja llms.json). Selainilmoitusten tilaajat saavat ilmoituksen valitsemistaan aiheista (Omat ilmoitukset).

Analyysi jaetaan automaattisesti sivuston somekanaville ja Discord-palvelimelle. Somevideo tehdään jokaisesta analyysista. Videot julkaistaan YouTube Shortsiin, Instagramiin, TikTokiin, Facebookiin, Threadsiin, Telegramiin, LinkedIniin, Blueskyhin ja Mastodoniin. Videoissa näkyvät faktantarkistuksen tulos sekä venäläisen ja kiinalaisen tekoälyn vertailukortit varoituksineen. Jokaisessa videossa on näkyvä merkintä siitä, että se on tekoälyn tekemä. Somejulkaisujen linkeissä on tunniste, joka kertoo vain, miltä kanavalta lukija tuli; lukijaa se ei tunnista, eikä sivusto aseta evästeitä. Videotiedostot poistetaan sivuston palvelimelta 7 vuorokauden kuluttua, ja kanavat säilyttävät omat kopionsa.

Videoiden äänenä on Googlen Kore-ääni (varalla Microsoft Azuren Selma-ääni). Jokainen video kuunnellaan koneellisesti ennen julkaisua: puheentunnistus muuttaa äänen takaisin tekstiksi ja vertaa sitä käsikirjoitukseen. Jos sanoja kuuluu väärin, koko video äänitetään toisella äänellä, ja paremmin kuuluva versio valitaan. Opitut ääntämiskorjaukset tallennetaan, ja ensisijaiseksi ääneksi valitaan se, jonka videoissa on vähiten virheitä.

Analyysit, joiden aiheesta kertoi alle 3 mediaa, näkyvät lukijoille, mutta ne on merkitty hakukoneille ohitettaviksi.

12. Julkaisun jälkeen

  • Hiljaiset muutokset: alkuperäistä uutista verrataan tunnin, kolmen tunnin, kuuden tunnin, vuorokauden ja viikon kuluttua julkaisusta. Olennainen muutos ilman korjausmerkintää kerrotaan analyysissa.
  • Väitevahti: analyysin vahvistamattomia ja ristiriitaisia väitteitä seurataan julkaisun jälkeen. Kun asia ratkeaa, analyysiin merkitään, osoittautuiko väite todeksi, tarkentuiko se vai osoittautuiko se vääräksi. Vääräksi väite merkitään vain kiistattomalla näytöllä. Kooste on sivulla Mikä osoittautui todeksi.
  • Faktantarkistukset: myöhemmin ilmestyneet faktantarkistukset liitetään analyysiin.
  • Mitä sitten tapahtui? Laajasti uutisoiduille analyyseille tehdään 7–21 vuorokauden kuluttua jatkokatsaus. Analyysin alkuperäinen teksti ei muutu.
  • Rikkinäiset linkit: linkit tarkistetaan jatkuvasti. Pysyvästi rikkinäinen linkki korvataan arkistoversiolla.
  • Väitteiden jälkitarkistus: julkaistun analyysin väitteitä verrataan uudelleen lähdeteksteihin. Jos lähde kertoo toisin kuin analyysi, kohta korjataan korjausmerkinnällä. Jos tilanne on muuttunut julkaisun jälkeen, analyysiin lisätään täydennys. Epäselvät tapaukset jäävät ylläpitäjän ratkaistaviksi.
  • Korjaukset: korjaus tehdään korvaamalla virheellinen kohta täsmällisesti, ja jokainen korjaus tarkistetaan jälkikäteen: jos korjattava kohta on yhä tekstissä, korjausta ei merkitä valmiiksi. Julkaisun jälkeen tehdyt korjaukset näkyvät analyysin korjauslokissa (poistettu teksti punaisella, korjattu vihreällä) ja kootaan Virhetilastoon. Korjattu analyysi arkistoidaan uudelleen Internet Archiveen.
  • Otantatarkistus: joka viikko arvotaan noin 2 prosenttia 7–37 päivää vanhoista analyyseista (vähintään 3, enintään 10). Niiden väitteet tarkistetaan uudelleen usealla tekoälyllä (OpenAI, Claude, Gemini, Grok ja Mistral). Kun kaikki vastanneet, vähintään 3, ovat samaa mieltä jokaisesta väitteestä, tulos kuitataan automaattisesti. Ihminen tarkistaa ne väitteet, joista tekoälyt ovat eri mieltä. Tulokset ovat sivulla Tekoälymedian periaatteet.

13. Ennak­ko­tor­junta

Harhaanjohtava väite voi levitä Telegramissa ennen kuin media on uutisoinut siitä. Ennakkotorjunta seuraa Suomea koskevia viestejä julkisilla Telegram-kanavilla ja kokoaa sivuston uutisarkistosta, mitä asiasta tiedetään. Jokainen kortti tarkistetaan usealla tekoälyllä samoja lähteitä vasten, ja kortti julkaistaan automaattisesti vain, jos kaikki vastanneet tekoälyt, vähintään 3, vahvistavat sen. Jos vahvistus ei riitä, kortille haetaan automaattisesti lisälähteitä sivuston uutisarkistosta ja tarkistus tehdään uudelleen. Jos vahvistus ei riitä silloinkaan, korttia ei julkaista. Kortit eivät linkitä alkuperäisiin viesteihin, jotta väite ei leviä lisää, ja ne julkaistaan myös sivuston muilla kielillä.

Mitä jokaisessa analyysissa näkyy

  • Merkinnät ”Lähde kertoo”, ”Taustatieto lähteistä” ja ”Analyysin tulkinta” osioiden alussa.
  • Mitä alkuperäinen uutinen ei kertonut ja miten eri mediat kertoivat tapauksesta.
  • Keskeiset väitteet ja niiden tuki lähteineen sekä merkintä siitä, montako tekoälyä vahvisti faktat.
  • Venäläisen ja kiinalaisen tekoälyn (DeepSeek) vertailuvastaukset omissa kehyksissään varoituksineen.
  • Linkki tekoälyjen täydellisiin vastauksiin.
  • Kuka kertoi ensin: samasta tapauksesta kertoneet mediat julkaisuaikoineen.
  • Miten tämä analyysi syntyi: lähteiden määrät, tarkistukset ja tekoälymallit tehtävittäin.
  • Luottamustaso: lähteiden kattavuus, faktapohjan vahvuus, tulkinnan osuus ja riippumattomien lähteiden määrä.
  • Lähdeluettelo, jossa jokaiselle lähteelle näkyy tyyppi, luotettavuustaso, julkaisupäivä, luettiinko lähde kokonaan ja arkistolinkki.
  • Selkokielinen tiivistelmä ja kieliversiot (Muilla kielillä).
  • Lue myös -lista: linkkejä muihin analyyseihin.
  • Kuuntele-painike, Kysy analyysilta -lomake, nimetön arvio peukalolla ja virheilmoituslomake.
  • Julkaisun jälkeiset korjaukset korjauslokissa.
  • Pörssisähköä käsittelevissä analyyseissa sivuston itse piirtämä hintakäyrä.
  • Terveysaiheissa muistutus kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.

Tekoälyjen täydelliset vastaukset

Jokaisella analyysilla on oma vastaussivu Seitsemän tekoälyä -sivun alla. Sivulla ovat sellaisinaan ja muokkaamattomina ne tekoälyjen vastaukset, jotka saatiin analyysia tarkistettaessa: faktantarkistuksen vastaukset kierroksittain, mahdollinen otantatarkistuksen esiarvio sekä venäläisen ja kiinalaisen tekoälyn vertailuvastaukset. Vastaussivut ovat lukijoille avoimia, mutta ne on piilotettu hakukoneilta, koska ne ovat raakaa tekoälytekstiä. Vastauksia on tallennettu 1.11.2026 alkaen.

Käytetyt tekoäly­palvelut

  • Kirjoitus ja tekstityöt: Anthropicin Claude (vaativat työt Claude Sonnet 5.5, kevyet Claude Haiku 5.5). Jos palvelu ei vastaa, työt siirtyvät hetkeksi varapalveluille. Kaikki kutsut ovat suoria kutsuja.
  • Faktantarkistus usealla länsimaisella tekoälyllä: OpenAI GPT-4.1, Anthropic Claude Sonnet 5.5, Google Gemini 3.8 Flash, xAI Grok 4.6 ja Mistral Large (Mistral AI).
  • Eurooppalainen tekoäly: Mistral (Ranska): yksi faktantarkistuksen tekoälyistä, mukana otantatarkistuksen esiarviossa, Seitsemän tekoälyä -vertailussa ja ennustekisassa (malli mistral-large-latest). Kulut mitataan kuten muilla tekoälypalveluilla.
  • Venäläinen tekoäly vain vertailussa: Yandex (Alice AI, Venäjä) antaa vertailuvastauksen jokaiseen analyysiin, somevideoiden vertailukortin ja on mukana Seitsemän tekoälyä -vertailussa. Se ei kirjoita analyyseja eikä tarkista niitä. Se toimii Venäjän lainsäädännön ja sensuurin alaisena, ja sen vastaukset voivat noudattaa Venäjän valtion linjaa.
  • Kiinalainen tekoäly vain vertailussa: DeepSeek (Kiina) on mukana samalla tavalla: vertailuvastaus analyyseihin, somevideoiden vertailukortti ja Seitsemän tekoälyä -vertailu. Se ei kirjoita analyyseja eikä tarkista niitä. Se toimii Kiinan lainsäädännön ja sisältörajoitusten alaisena, ja sen vastaukset voivat olla rajoitettuja tai noudattaa Kiinan viranomaisten linjaa.
  • Muut tällä sivulla mainitut tekoälypalvelut ovat länsimaisia: OpenAI, Anthropic Claude, Google Gemini ja xAI Grok ovat yhdysvaltalaisia, Mistral ranskalainen.
  • Kevyet työvaiheet: Cloudflare Workers AI tekee luokitteluja, saman aiheen tunnistuksen monikielisellä merkitysmallilla ja tarvittaessa varakuvituksen.
  • Puhe: somevideot ja Viikon mediakatsaus -podcast luetaan tekoälyäänellä. Palvelut ja äänet: Google Cloud Text-to-Speech (Chirp 3 HD -ääni Kore) ja Microsoft Azure Speech (neuroääni Selma, fi-FI-SelmaNeural). Ensisijainen ääni on nyt Googlen Kore-ääni (varalla Microsoft Azuren Selma-ääni). Ensisijainen ääni valitaan kummankin äänen viimeisten 30 videon kuuntelutarkistuksen virhemäärien perusteella; kalliimman äänen pitää olla selvästi parempi.
  • Ääntämisen esikäsittely: ennen äänitystä luvut, päivämäärät, vuosiluvut ja roomalaiset numerot kirjoitetaan auki oikeassa sijamuodossa, lyhenteet muutetaan luettavaan muotoon ja vieraat nimet ääntämisasuun (ääntämissanasto, joka täydentyy kuuntelutarkistuksen löydöksistä).
  • Kuuntelutarkistus: valmis ääni kuunnellaan puheentunnistuksella (Googlen ja Microsoft Azuren) ja verrataan käsikirjoitukseen. Jos sanoja jää tunnistamatta, korjattu ääntämisasu opitaan ja video äänitetään uudelleen samalla tai toisella äänellä, ja parempi versio jää käyttöön.

Jokaisen analyysin kohdassa ”Miten tämä analyysi syntyi?” kerrotaan, mitkä mallit tekivät minkäkin tehtävän, ja videollisissa analyyseissa myös videon ääni. Kevyet työvaiheet tehdään ensin kevyimmällä sopivalla mallilla, ja järeämpään malliin siirrytään vain tarvittaessa. Uudet mallit otetaan käyttöön kokeilujen jälkeen. Käyttömäärät, tekoälykulut ja sivuston kokonaiskulut näkyvät sivulla Tekijä ja järjestelmä.

Miten järjestelmä oppii

  • Laadun mittaus: jokaisen analyysin laatu arvioidaan pisteinä (tekoälytuomarien sokkoarvio, kielentarkistuksen korjaukset, väitteiden tuki, lopputarkistuksen löydökset ja otantatarkistus).
  • Virheistä oppiminen: jokaisesta korjatusta virheestä ja jokaisesta faktantarkistuksessa poistetusta väitteestä kirjataan opetus, jota käytetään seuraavissa analyyseissa. Toistuvalle virheelle tehdään pysyvä automaattinen tarkistus.
  • Uutistilanteen oppiminen: lähderaja ja julkaisutahti opitaan vuoden historiasta viikonpäivän, kellonajan ja pyhäpäivien mukaan.
  • Puheen oppiminen: kuuntelutarkistus opettaa järjestelmälle, mitkä sanat kuuluvat väärin ja mikä ääni toimii parhaiten.
  • Lukijoiden arviot: kun analyysi on saanut vähintään 5 peukaloarviota, ne muuttavat sen laatupisteitä enintään 10 pistettä. Arviot eivät muuta analyysin tekstiä eivätkä mene tekoälypalveluille.

Rajoitukset

Tekoäly voi tehdä virheitä: tulkita uutisen väärin, jättää olennaisen huomiotta tai esittää taustatiedon epätarkasti. Myös väitteiden tuen arvioivat tekoälyt. Usean tekoälyn yksimielisyys ei takaa totuutta: jos kaikki lähteet toistavat saman virheen, sekin voi päätyä analyysiin. Tarkistukset vähentävät virheitä mutta eivät poista niitä. Kieliversiot ovat tekoälyn käännöksiä, ja niissä voi olla epätarkkuuksia. Sisältö ei ole lääketieteellistä, oikeudellista eikä taloudellista neuvontaa. Ennen syyskuuta 2026 julkaistut yleisartikkelit on tehty eri menetelmällä, eivätkä nämä periaatteet koske niitä. Ne on jätetty hakukoneiden ulkopuolelle.

Virheiden korjaaminen

Jos huomaat virheen, käytä analyysin lopussa olevaa lomaketta ”Huomasitko virheen? Ilmoita siitä” tai kirjoita osoitteeseen [email protected]. Kerro analyysin osoite ja virhe. Virheelliset tiedot korjataan näkyvin korjausmerkinnöin tai analyysi poistetaan. Korjatut virheet ovat sivulla Virhetilasto.

Sivun on kirjoittanut Anthropicin Claude-tekoäly ylläpitäjän ohjeiden mukaan. Sivu päivitetty 15.11.2026, lisäosan versio 72.60.