Venäjän propaganda vetoaa viesteissään usein natseihin, varsinkin kun viitataan vihollisiin tai länteen yleensä. Tämä on harkittu strategia, joka on suunniteltu herättämään emotionaalisia reaktioita yleisössä, luomaan uhantunteen ja oikeuttamaan Venäjän toimia.
Venäjän propagandan natsikuvien ja retoriikan käyttö juurtuu maan historiaan ja sen kokemuksiin toisesta maailmansodasta. Neuvostoliitto kärsi suuresti sodan aikana, ja arviolta 27 miljoonaa kansalaista menetti henkensä. Tämä kokemus on vaikuttanut pysyvästi maan kansalliseen identiteettiin, ja sota nähdään Venäjän historian ratkaisevana hetkenä. Sodan muisto on edelleen syvästi juurtunut Venäjän kansan kollektiiviseen tietoisuuteen, ja maan johtajat käyttävät sitä usein mielenosoituksena.
Natsismiin vedoten Venäjän propaganda pyrkii esittämään itsensä perinteisten arvojen puolustajana, isänmaan suojelijana ja kansalaistensa suojelijana. Propaganda esittää lännen rappeutuneena, heikkona ja moraalisesti konkurssissa, mikä on ristiriidassa Venäjän vahvuuden ja moraalisen paremmuuden kanssa.
Tämä viesti on erityisen voimakas Ukrainassa, joka on ollut Venäjän propagandan pääkohde viime vuosina. Propaganda kuvaa Ukrainan hallitusta fasistisena hallintona ja edistää ajatusta, että Ukrainan venäjänkielisiä uhkaa väkivaltainen ja aggressiivinen hallitus. Tätä narratiivia on käytetty perustelemaan Venäjän toteuttamaa Krimin liittämistä ja sen tukea Itä-Ukrainan separatisteille.
Natsikuvan ja -retoriikan käyttö ei kuitenkaan rajoitu Ukrainaan. Venäjän propaganda on myös käyttänyt tätä taktiikkaa vaikuttaakseen politiikkaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Esimerkiksi venäläiset propagandakanavat ovat käyttäneet sosiaalista mediaa äärioikeisto- ja uusnatsiryhmien vahvistamiseen Euroopassa ja yrittäneet horjuttaa yleistä mielipidettä Yhdysvalloissa lietsomalla poliittisen polarisoitumisen liekkejä.
Venäjän propagandan natsikuvien ja retoriikan käyttö on vaarallinen taktiikka, joka voi johtaa todellisiin seurauksiin. Kuvaamalla vihollisiaan natseina venäläiset propagandistit pyrkivät oikeuttamaan omia aggressiivisia tekojaan ja luomaan ympäristön, jossa väkivalta ja konfliktit nähdään hyväksyttävinä. Tämä voi johtaa väkivallan kierteeseen, jolloin molemmat osapuolet demonisoivat toisiaan ja juurtuvat yhä vahvemmin omiin asenteisiinsa.
On tärkeää, että ihmiset tiedostavat tämän propagandan ja hylkäävät narratiivin siitä, että länsi on luonnostaan paha tai että Venäjä on perinteisten arvojen puolustaja. Tunnistamalla ja haastamalla tämä propaganda voimme työskennellä kohti rauhallisempaa ja yhteistyökykyisempää maailmaa.