Venäjän propaganda on termi, jota käytetään kuvaamaan venäjän hallituksen tai valtion valvomien tiedotusvälineiden tarkoituksellista harhaanjohtavien tai väärien tietojen levittämistä. Se on työkalu, jolla vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen, luodaan hämmennystä ja heikennetään kohdemaan tai -laitoksen uskottavuutta. Venäjän propaganda on ollut valokeilassa viime vuosina, erityisesti Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen.

Venäjän propagandalla on pitkä historia Neuvostoliiton ajalta. Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto käytti propagandaa ideologiansa edistämiseen ja lännen häpäisemiseen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän hallitus jatkoi propagandan käyttöä ulkopolitiikan välineenä erityisesti suhteissaan naapurivaltioihin.

Viime vuosina Venäjän propaganda on kehittynyt ja levinnyt erityisesti digitaaliseen maailmaan. Venäjän hallitus on investoinut voimakkaasti online-propagandatoimintoihinsa, mukaan lukien valtion kontrolloimien uutiskanavien, kuten RT:n (aikaisemmin nimellä Russia Today) ja Sputnikin luominen, jotka lähettävät useilla kielillä ja ovat saatavilla kaikissa maissa ympäri maailmaa.

Yksi Venäjän propagandan keskeisistä taktiikoista on disinformaatio. Tämä tarkoittaa väärän tiedon tai salaliittoteorioiden levittämistä, jonka tarkoituksena on kylvää hämmennystä ja heikentää demokraattisten instituutioiden uskottavuutta. Venäläisen propagandan on tiedetty luovan väärennettyjä sosiaalisen median tilejä ja käyttävän botteja disinformaation levittämiseen ja hajanaisen sisällön vahvistamiseen.

Toinen Venäjän propagandan käyttämä taktiikka on laiminlyöntipropaganda. Tämä tarkoittaa tapahtumien tai asioiden selektiivistä raportointia tavalla, joka edistää tiettyä agendaa tai maailmankuvaa. Venäläisten propagandakanavien on tiedetty vähättelevän tai jättävän huomioimatta tapahtumia, jotka eivät sovi heidän tarinaansa, tai raportoivat niistä tavalla, joka tukee heidän agendaansa.

Venäjän propagandaa on käytetty myös olemassa olevien yhteiskunnallisten jakautumien hyväksikäyttöön, erityisesti lännessä. Edistämällä eripuraa aiheuttavia kysymyksiä, kuten maahanmuuttoa, rotua ja uskontoa, Venäjän propaganda pyrkii kärjistämään olemassa olevia jännitteitä ja luomaan lisää jakautumista yhteiskunnassa. Tätä taktiikkaa kutsutaan usein ”hajoita ja hallitse”.

Venäjän propagandan vaikutukset ovat tuntuneet ympäri maailmaa. Ennen vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleja Venäjän propagandaa käytettiin heikentämään Yhdysvaltain demokraattisen prosessin uskottavuutta ja edistämään Donald Trumpia ehdokkaana. Venäjän propagandaa on myös liitetty Britannian Brexit-kansanäänestykseen sekä vuoden 2017 Ranskan presidentinvaaleihin.

Venäjän propagandan torjumiseksi monet maat ovat lisänneet ponnistelujaan disinformaation tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Tähän sisältyy investoiminen medialukutaito-ohjelmiin, faktantarkistusaloitteiden luominen ja riippumattomien uutisorganisaatioiden rahoituksen lisääminen. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää venäjän propagandan leviämisen torjumiseksi ja demokraattisten instituutioiden suojelemiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että venäjän propaganda on venäjän hallituksen käyttämä työkalu vaikuttaakseen yleiseen mielipiteeseen ja heikentääkseen demokraattisten instituutioiden uskottavuutta. Sen käyttö on kehittynyt viime vuosina, erityisesti digitaalisessa maailmassa. Vaikka venäjän propagandaa yritetään vastustaa, paljon työtä on vielä tehtävä demokraattisten instituutioiden suojelemiseksi ja disinformaation leviämisen torjumiseksi.

armeija demokratia energia EU Finland hallitus historia ihmisoikeudet Ilmastonmuutos Itäraja kierrätys Kiina korruptio koulutus Kreml Krim kuolema lapsi maailma media Moskova NATO Neuvostoliitto Pietari poliisi politiikka Presidentti Prigozin propaganda Putin Raha Rauha Ruotsi sisällissota SOTA Suomi sähkö talous tekoäly terveys toimittaja turvallisuus twitter Ukraina USA Venäjä video viranomaiset Wagner yhteiskunta