Tämä merkitsee merkittävää muutosta Suomen #turvallisuuspolitiikassa, sillä se liittää Suomen osaksi #Naton pelotetta ja puolustusta. #Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö Janne Kuusela kertoi torstaina, että Suomi liitetään Naton artikla viiden mukaisiin turvatakuisiin.
Naton ennaltaehkäisevä #pelote perustuu sotilaalliseen voimaan, jolla pyritään estämään sotilaallisen #hyökkäyksen mahdollisuutta. Nato-maat ovat pitäneet Venäjää sotilaallisena uhkana sen jälkeen, kun maa miehitti #KriminNiemimaa’n vuonna 2014. Uuden #valmiusjoukkomalli’n mukaan Natolla on noin 100 000 sotilasta kymmenen vuorokauden valmiudessa, noin 200 000 sotilasta 10–30 vuorokauden valmiudessa ja vähintään 500 000 sotilasta pidemmässä, 30–180 vuorokauden valmiudessa.
Suomi on saanut Natolta viime vuodenvaihteessa alustavan tavoitepaketin, jossa on määritelty, millaisia joukkoja #Puolustusvoimat sijoittaa operatiivisessa suunnittelussaan osaksi Naton #valmiusjoukkoja. Tositilanteessa nämä joukot olisivat Naton Euroopan joukkoja komentavan #amerikkalaiskenraalin komennossa. Naton valmiusjoukkoihin sijoitettavat sotilaat ovat Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa ja vapaaehtoisia reserviläisiä.
#Suomi ei kuitenkaan lähetä #varushenkilöitä operaatioihin maan rajojen ulkopuolelle. Julkisuuteen ei kerrota, millaisia joukkoja Suomi varaa Naton Euroopan komentajan alaisuuteen. Naton jäsenenä Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton #puolustussuunnittelu’un.
Yhteistä puolustussuunnittelua tehdään Natossa neljän vuoden sykleissä. Suomi liitetään Naton #operatiivisiin suunnitelmiin ja osallistuu Naton #ydinasepuolustuksen suunnitteluun. Natolla on yhteinen ilma- ja #ohjuspuolustus, johon Suomen #ilmapuolustus liitetään. Suomi sijoitetaan aluksi #Brunssum’issa #Hollannissa sijaitsevan esikunnan alaisuuteen, mutta myöhemmin se saatetaan sijoittaa #Yhdysvaltain #Norfolk’issa sijaitsevan Naton esikunnan alaisuuteen.