Lukashenkon ”terveysongelmat” ja poissaolo julkisuudesta ovat saaneet aikaan vilkasta spekulointia Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan kunnosta. Monet ihmettelevät, onko 68-vuotias diktaattori sairastumassa vakavasti. Maanantaina saadut uutiskuvat vahvistivat joitakin arvailuja hänen vakavasta sairaudestaan.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau ei kuitenkaan ole valmis julistamaan Lukashenkan kohtaloa sinetöidyksi. Hän ennustaa, että johtaja palaa pian takaisin valokeilaan.
”Näyttää siltä, että hän on ollut sairas, mutta tuskin kuolemassa”, Nizhnikau arvioi STT:lle.
Jos kuitenkin kävisi niin, että Lukashenko jättäisi äkillisesti vallan, se johtaisi selvään valtatyhjiöön ValkoVenäjä’llä. Tämä johtuu suurelta osin siitä, ettei Moskova’lla ole valmiina suunnitelmaa Lukashenkan seuraajasta.
Jos Lukashenko kuitenkin poistuisi vasta muutaman vuoden kuluttua, vallanvaihdosta huolehtisi pelkästään Venäjä, Nizhnikau ennustaa.
”Valkovenäläiset antautuisivat tai pakenisivat”
Ulkomailla tunnettu Valko-Venäjän maanpaossa oleva oppositio, joka on henkilöitynyt Svjatlana Tsihanouskajaan, ei Nizhnikau’n mukaan pysty vaikuttamaan valtataisteluihin Valko-Venäjällä.
”Ainoa mahdollisuus siihen olisi se, että sekä Lukashenko että Venäjä kaatuisivat yhtä aikaa, enkä pidä sitä kovin realistisena vaihtoehtona. Minusta he (oppositio) ovat täysin tämän prosessin ulkopuolella”, Nizhnikau sanoo.
Hänen mukaansa Venäjä ei ole valmistellut Valko-Venäjän vallanvaihtoa ainakaan tähän mennessä, koska presidentti Vladimir Putin luottaa Lukashenkaan ja pitää tätä hyvin hyödyllisenä. Nizhnikau’n mukaan Lukashenko ei ole ollut Putinin sotasuunnitelmien esteenä, koska hän ei rohkenisi lähteä sotaan Ukraina’a vastaan ja koska Putin ei ole edes pyytänyt Valko-Venäjää liittymään sotaan.
”Se olisi järkevää, koska Valko-Venäjän armeija ei taistelisi. Sotilaat voisivat asettua asemiin, mutta kun ensimmäiset ukrainalaiset saapuisivat, he joko antautuisivat tai pakenisivat”, Nizhnikau arvioi.
Sotaan liittyminen ei siis olisi hyödyllistä Venäjälle, mutta se horjuttaisi todennäköisesti Valko-Venäjän vakautta.
Tutkijan mukaan nykytilanne voi jopa hyödyttää Lukashenkoa, koska suuri osa valkovenäläisistä on väsynyt epävarmuuteen, ja Lukashenko tarjoaa heille nyt niin paljon vakautta kuin sodan naapurimaassa ylipäänsä on mahdollista.
Valtioliiton tavoitteena Venäjä? Nizhnikau’n mukaan Lukashenkan kannalta Ukrainan sota sujuu hyvin niin kauan kuin se ei johda Venäjän täydelliseen romahdukseen tai täydelliseen voittoon. Tällä hetkellä molemmat vaihtoehdot vaikuttavat epätodennäköisiltä.
”Lukashenka tietää olevansa mennyttä, jos Venäjä kaatuisi. Hän ei myöskään halua Venäjän voittavan suuresti, koska silloin hänen oma tulevaisuutensa olisi vaarassa, kun hänestä tulisi tarpeeton”, Nizhnikau pohtii.
Aikaisemmin keväällä julkistettujen asiakirjavuotojen mukaan Venäjä pyrkii liittämään Valko-Venäjän itseensä viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Nizhnikau uskoo, että ainakin jotkut Kreml’issä saattavat tavoitella tätä.
Tutkijan mukaan ”Valko-Venäjän tuominen takaisin” Venäjän yhteyteen ja mahdollisesti joitakin osia Ukrainasta liittäminen kokonaisuuteen voisi olla Putinin viimeisen presidenttikauden suuri perintö. Venäjällä pidetään presidentinvaalit keväällä 2024.
Nizhnikau’n mukaan Venäjän nykyhallinnon asema ei välttämättä horju, vaikka ukrainalaiset onnistuisivat ajamaan venäläisjoukot kokonaan pois maasta. Sota ei nimittäin päättyisi siihen, ja sota on Putinille tärkeä ennen kaikkea prosessina – jatkuvana konfliktina länttä vastaan – ei niinkään lopputuloksena.
Hänen mukaansa Putin voisi vetäytymisen jälkeen sanoa venäläisille: ”Ette halunneet taistella tarpeeksi Ukrainassa, ja katsokaa nyt: Nato on tullut rajoillemme, ja nyt on todella taisteltava.”