Puolustusliitto Nato’n jäsenmaiden johtajat kokoontuvat Vilna’ssa heinäkuussa tarkastelemaan salaisia sotilaallisia asiakirjoja, jotka sisältävät yksityiskohtaiset suunnitelmat Venäjä’n mahdollista hyökkäystä vastaan. Tämä on ensimmäinen kerta kylmän sodan jälkeen, kun vastaavanlainen suunnitelma on laadittu. Neuvostoliitto’n hajoamisen jälkeisen Venäjän ei pitkään aikaan uskottu muodostavan eksistentiaalista uhkaa, ja Naton rooli on ollut osallistua sotilaallisiin toimiin, kuten Afganistan’issa ja Irak’issa, joissa liittoutuma on ollut sotilaallisesti alivoimainen.
Venäjän Ukraina’ssa käymä verinen hyökkäyssota on kuitenkin osoittanut Naton tarpeen varautua mahdolliseen sotaan Venäjän kanssa. Tämä on vakavin sotilaallinen sota Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen, ja se on toiminut varoituksena Natolle. Sodan syttymisen mahdollisuuden varalle on parempi olla olemassa suunnitelma hyvissä ajoin.
Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, hollantilainen amiraali Rob Bauer, kommentoi Reuters’ille, että perimmäinen ero kriisinhallinnan ja kollektiivisen puolustuksen välillä on se, että Nato pystyy määräämään aikataulun vastustajan sijaan. Liittoutuman on varauduttava siihen, että sota voi puhjeta milloin tahansa.
Kertomalla alueellisista suunnitelmistaan Nato antaa myös jäsenmailleen ohjeita joukkojen ja logistiikan kehittämiseen. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toteaa, että jäsenmaat tulevat tietämään tarkalleen, mitä joukkoja ja valmiuksia tarvitaan, mukaan lukien missä ja miten ne sijoitetaan.
Uuden suunnitelman laatiminen virallistaa vuonna 2014 tapahtuneen Krim’in valtauksen seurauksena käynnistyneen prosessin, joka johti Naton joukkojen sijoittamiseen Itä-Eurooppaan ensimmäistä kertaa. Suomen liittyminen Natoon on muuttanut asetelmaa Naton suunnittelussa, sillä puolustusliiton ja Venäjän rajan pituus on kaksinkertaistunut. Aikaisemmin Saksa nähtiin päätaisteluiden alueena kylmän sodan aikana, mutta Naton on nyt etsittävä joustavampia lähestymistapoja joukkojensa sijoittamiseen.
Naton Euroopan komentokeskuksen historioitsijan Ian Hopen mukaan liittoutuma ei enää varaudu kylmän sodan kaltaisiin laajamittaisiin iskuihin, vaan pikemminkin nopeaa rajoittamista vaativiin alueellisiin konflikteihin.
Vilnan huippukokous järjestetään 11.-12. heinäkuuta Liettua’ssa, ja se tarjoaa jäsenmaille mahdollisuuden tarkastella näitä salaisia sotilaallisia asiakirjoja ja varautua mahdollisiin tuleviin uhkiin.